maanantai 29. helmikuuta 2016

Viikon 8 treenit

Viikon tauon jälkeen palasin liikunnan pariin keskiviikkoisissa sisätreeneissä. Valmentaja ei päässyt paikalle, joten vedimme harjoituksen ominemme. Tunti ei ollut yhtä intensiivinen kuin yleensä, mutta se oli varmasti minulle vain hyväksi sairastelun jälkeen.

Torstaina palasin hiihtoladuille, mikä oli virhe. Lipsuvine suksineni en nauttinut hiihtämisestä yhtään. 50 minuuttia käsivoimillani eteenpäin lykittyäni päätin luovuttaa. Vaihdoin lenkkarit jalkaan ja tein loppuverryttelyn hölkäten.







Perjantaina lähdin lasten mukaan hiihtämään. Päätin samalla muistella vapaan tekniikkaa. Juuri ja juuri pysyin esikoisen perässä horjuvalla Mogrenillani. Ihan kivan 40 minuutin vapaan treenin kuitenkin sain.

Lauantaina oli aivan mahtava hiihtosää. Aurinko paistoi, pakkasta muutamia asteita. Tällä kertaa pito oli todella hyvä. Läheiselle pellolle oli tehty hiihtolatu ja sitä pitkin pääsi etenemään tasaisesti. Tyttären tahdissa hiihdin alkuverryttelyn ja sen päälle teimme mieheni kanssa vielä tunnin reipasvauhtisemman pertsan lenkin.
















Sunnuntaiaamuna hiihdin reilun tunnin lenkin. Lisäksi lähdimme iltapäivällä lasten kanssa laturetkelle. Kiersimme vajaan kympin lenkin. Siitä ei kovinkaan korkeita sykkeitä itselle saanut, mutta mukavaa hyötyliikuntaa ja ulkoilmasta nauttimista kyllä. Pidimme puolivälissä evästauon laavulla.

Ensi viikolla täytyisi varmaan kokeilla taas juoksemista. Kuinkahan se kulkee?

Ma: Lepo
Ti: Lepo
Ke: Juoksutekniikkaa ja lihaskuntoa 1,5 h
To: Hiihto + hölkkä 70 min.
Pe: Hiihto 40 min.
La: Hiihto 60 min.
Su: Hiihto 70 min.

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Osallistumispaita

Osallistumispaitoja

Monissa isoissa juoksutapahtumissa osallistumismaksuun sisältyy osallistumispaita. Monesti paidan saa kilpailunumeroa hakiessa, mutta joissain tapahtumissa paidan voi noutaa vasta maaliin juostuaan. Tällöin paidalla voi hehkuttaa suurta saavutusta tyyliin "Stockholm marathon finisher". Tapahtuman alla jännitetään, minkä värisen tai mallisen paidan kilpailusta tänä vuonna saa. Joissain tapahtumissa naisille on tarjolla eri värinen paita kuin miehille.

Itsellenikin on kertynyt jo useita osallistumispaitoja. Monen värisiä, monen mallisia.

Minulle paidan värillä ei niinkään ole väliä. Minulle tärkeintä on, että paidassa on riittävästi pituutta. Lisäksi arvostan sitä, että naisille on oma mallinsa. Unisex-paidoissa riittää yleensä kyllä pituutta, mutta muuten istuvuus on usein minulle huono.

Harjoittelupaita

Kun riittävän ajoissa ilmoittautuu, tarjoaa HHM osallistumispaidan lisäksi harjoittelupaidan treeneissä pidettäväksi.

Helsinki Half Marathon
Massatapahtumapaita

Kilpailusta saadaan julkaistua hienoja kuvia, joissa suuri massa on lähdössä liikkeelle samanlaisissa, tapahtumaa mainostavissa, paidoissa. Tapahtuma sekä sponsori ovat isolla printattuina.

Helsink City Run
Yksinkertaisen tyylikäs

Espoon Rantamaraton tarjoaa juoksijoille yksinkertaisen tyylikkään paidan, jossa tapahtuman tiedot on printattu pienellä. Sponsoreiden mainoksia siinä ei ole.

Espoon Rantamaraton
Sponsoroitu paita

Meripäiväjuoksu Kotka

Finisher-paita

Entä jos ei pääsekään maaliin asti?

Stockholm marathon
Aito ja alkuperäinen

Vuonna 2004 Helsinki City Runin osallistujat saivat alla olevan valkoisen paidan. Siihen aikaan ei vielä teknisiä paitoja osallistujilla juurikaan ollut. Siksipä tämäkin on valmistettu puuvillasta.

Helsinki City Run
Unisex-malli

Lassen hölkästä vuonna 2014 saatu paita on minusta tyylikäs. Harmi vain, että tarjolla oli ainoastaan miesten paitoja.

Lassen hölkkä

Ei paitaa ollenkaan

Vantaan maratonilla ei jaeta paitoja ollenkaan. Osallistumismaksu onkin vielä lähellä kilpailua maltillinen.

Onko osallistumispaita sinulle tärkeä? Maksaisitko mieluummin vähemmän osallistumismaksua? Millainen paita on sinun mieleesi?

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Flunssaa ja lihasjumia

Tällä viikolla opin sen, ettei pidä mennä hiihtämään vuoden ensimmäistä hiihtolenkkiä samalla viikolla tulevan kilpailun kanssa. Tiistaina hiihdetty yli tunnin lenkki sai jalat melkoiseen jumiin. En pystynyt kunnolla laittamaan kenkiä jalkaan, kun jalan nostaminen tuntui ylivoimaiselta. Olin suunnitellut alunperin erilaista kilpailuun valmistautumista, mutta uunituoreet hiihtoladut houkuttelivat enemmän.

Talvijuoksu-cup Iitti 20.2.2016

Kiersin normaalin kympin lenkin. Alkupuolisko on silkkaa ylä- ja alamäkeä. Lipsuvilla suksilla pienikin nousu tuntuu rankalta - etenkin käsissä. Ensimmäisellä puoliskolla kätevästi intervallia, kun ylämäet suksii nousevilla sykkeillä ja sen jälkeen palauttelee laskettelemalla mäet alas. Toinen puolisko lenkistä on tasaisempaa ja siinä pääsee oikeasti hiihtämäänkin ja siitä nautiskelemaan. Taidan jatkossa hiihtää tasaista osuutta edestakaisin. Ainakin, jos haluan hiihtämällä korvata pk-lenkit.

Keskiviikon lihaskuntotreenit varmasti vielä pahensivat hiihdosta aiheutunutta jumia, sillä torstaina kipu oli pahimmillaan. Torstain ja perjantain pidinkin sitten lepoa ja toivoin, että lihakset ehtisivät vetreytyä vielä lauantaille.

Lämmintä teetä

Perjantaina alkoi olo tuntua nuhaiselta ja lauantaiaamuna jo melko voimattomalta. Pienen koejuoksun jälkeen totesin, että parempi jättää päivän kilpailu välistä ja tyytyä toimitsijahommiin. Kilpailun väliinjättäminen ei harmittanut niin paljoa, kun kuuli kilpailijoilta, miten juoksu tuntui raskaalta lumisella tiellä ja lipsuvilla kengillä. Sitä paitsi oli välillä mukava olla kannustamassa muita.

Illalla minulle nousi kuume, joten lepäillessä meni viikonloppu.

Ma: Lepo
Ti: Hiihto 1h 20 min.
Ke: Juoksutekniikkaa ja lihaskuntoa 1,5 h
To: Lepo
Pe: Lepo
La: Lepo
Su: Lepo

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Havaintoja hiihtoladuilta


Lunta on vihdoinkin satanut niin paljon, että läheiselle pururadalle on ajettu kunnon ladut latukoneella. Eilen latuja testaillessa havainnoin seuraavaa:

Hiihtäminen tuntuu paljon helpommalta kuin juokseminen.
Korkeat sykkeetkään eivät vauhtia hidasta.
Hiihtäessä aika kuluu huomaamatta.
Reilun tunnin hiihtolenkin jälkeen olisi helposti voinut lähteä toiselle kierrokselle.

Moni oli lähtenyt hiihtämään
Juoksulenkeillä iloitsen niistä harvoista hetkistä, kun kohtaan lenkkipoluilla toisen juoksijan.
Tänään hiihtoladuilla tuli vastaan ainakin 15 kanssahiihtäjää.
Hiihtäjät tuntuvat liikkuvan iloisemmalla mielellä kuin juoksijat. Hiihtäjistä useat tervehtivät vastaantullessaan.


Hiihtäessä tärkeintä on hyvä pito. 
Suksien lipsuessa joutuu tekemään tolkuttomasti töitä käsillä.
Mieheni mukaan suksieni lipsuminen johtuu suurimmaksi osaksi surkeasta hiihtotekniikastani.

Hiihto tuo virkistävää vaihtelua normaaleihin juoksulenkkeihin.
Selkälihakset ja ylävartalo saavat hyvää treeniä.
Hiihtäessä löytää itsestään taas uusia, käyttämättömiä lihaksia.
Ne huutavat olemassaolostaan seuraavana ja sitä seuraavana päivänä.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Viikon 6 treenit

Suomen talvi on näyttänyt taas vaihtelevuutensa. Alkuviikosta juostiin vesisateessa ja loppuviikolla lumisilla teillä. Viime sunnuntaina komealta näyttänyt lasten lumilinna oli puolivälissä viikkoa jo raunioina.

Tällä viikolla juoksu on tuntunut hyvältä. On ollut upeaa huomata, että peruslenkeillä sykkeet ovat selvästi laskeneet aikaisemmasta. Jotain edistystä siis tapahtuu.


Viikko on aina kiva aloittaa lepopäivällä! Sunnuntaisen kahden tunnin lenkin jälkeen se olikin paikallaan. Tiistaina lähdin sitten heti tekemään viikon vetotreeniä. Juoksin aina minuutin reipasta, minuutin kovaa ja kaksi hiljaksiin. Reippaissa vedoissa vauhti oli noin vitosen tuntumassa ja kovissa 4.30 min./km. Viimeisten vetojen aikana jo iloitsi siitä, että viimeisiä vietiin.

Keskiviikon kuntotreeni sisälsi perusliikkeitä. Alkuun tekniikkaa: saksijuoksua, ristikkäisaskellusta, triplingiä, kuopaisuja.... Päälle aitojen ylitystä kävellen ja hypellen. Loppuun kuntopallon heittoa sekä patjalla vatsoja, selkää ja kylkiä.


Torstaina juoksin lasten yleisurheiluharjoitusten aikana 45 minuutin kevyen, palauttavan lenkin. Hyödynnän usein lasten harkka-aikoja käymällä itsekin samaan aikaan juoksemassa. Tämän lenkin jälkeen ehti vielä kivasti katsomaan lasten harjoitusten loppupuolta.

Perjantaina päätimme hyödyntää seuran tarjoamaa yleistä palloiluvuoroa. Lähdimme lasten kanssa pelaamaan käsipalloa. Lapset saivat kivan punaiset posket ja itsekin mukavasti hien pintaan.

Lauantaina laitoin pitkästä aikaa jalkaan kevyemmät kengät, Adidaksen Boston Boostit. Liekö niillä ollut vaikutusta, sillä juoksu tuntui alkuverkan aikana todella helpolta. En muista, milloin askel olisi tuntunut viimeksi niin kevyeltä. Helppouden tunne ei valitettavasti kestänyt kuin alkuverkan ajan, sillä seuraavan 20 minuutin kiihtyvävauhtisella pätkällä huomasi, ettei vauhtia tällä hetkellä juurikaan löydy. Loppumatkasta oli haastavaa pystyä pitämään vauhtia alle vitosessa.


Sunnuntaina tein kahdesti punttitreeniä kotipihalla lumitöiden merkeissä. Ihan mielellään sitä välillä lunta kolaileekin. Illalla oli tarkoitus korvata viikon pitkä juoksulenkki hiihtämällä. Vastasatanut lumi tarttui kuitenkin liisteripohjiin niin ärhäkästi, että oli pakko palata kotiin ja vaihtaa monot lenkkareihin.

Ensi lauantaina on vuorossa paikallisen talvijuoksu-cupin neljäs osakilpailu Iitissä. Olen itse osallistunut tänä talvena ainoastaan edelliseen, joulun alla järjestettyyn, Iitin osakilpailuun. Kaksi muuta ovat jääneet väliin päällekäisyyksien vuoksi. Viime lauantaisen lenkin jälkeen en kovin huimaavia aikoja kilpailusta odota, mutta mielenkiintoista silti nähdä, miten juoksu kilpailussa kulkee.

Ma: Lepo
Ti: Alkuverkka, 7x (1min. reipas, 1min. kova, 2min. kevyt), loppuverkka
Ke: Juoksutekniikkaa ja lihaskuntoa 1,5 h
To: Pk 60 min.
Pe: Palloilua 80 min.
La: Alkuverkka, 20 min. kiihtyvä, loppuverkka
Su: Pitkä lenkki 1,5 h

torstai 11. helmikuuta 2016

Pöllölapaset

Näihin pöllölapasiin ihastuin heti, kun ne alkoivat huhuilla minulle eri käsityöblogeista. Kuvio on kerrassaan viehättävä ja sitä on mukava neuloa. Turkoosinväriset olen neulonut bambupuikoilla lentokoneessa.


Ainut ongelma tämän kuvion kanssa on se, etten ole vielä löytänyt sopivanpaksuista lankaa saadakseni itselleni sopivat lapaset. 7 veljestä -langalla tuli aivan liian isot, joten ne lahjoitin miehelleni. Alla olevat turkooosit lapaset on neulottu Gjestalin Maija-langasta. Niistäkin tuli hitusen liian leveät omaan käteeni, mutta sormikkaiden kanssa ovat ihan hyvät. Petroolinväriset pöllöt on neulottu Novitan wool-langasta. Ne olisivat leveyden puolesta sopivat, mutta pituus jää vähän naftiksi.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Viidennen viikon treenit

Helmikuun ensimmäinen viikko jo takana. Kevättä kohti mennään. On ollut upeaa huomata, että töistä neljältä lähtiessä ehtii kotiin valoisan aikaan.

Viime viikko sisälsi pitkälti peruslenkkiä. Ei mitään huikeita fiiliksiä suuntaan eikä toiseen. Perustekemistä. Ainoastaan keskiviikon salitreeneissä harjoittelu tuntui nihkeältä.





Aloitin viikon hyvin kevyellä 45 minuutin lenkillä, sillä takana oli pitkä lenkki sunnuntailta. Hiljaisella seiskan vauhdilla hölköttelin. Hyvin kulki.

Tiistaina en olisi millään jaksanut lähteä lenkille, sillä olo oli melko väsynyt. Lenkillä ja sen jälkeen oli kuitenkin hyvä fiilis siitä, että tuli lähdettyä. Sisällytin lenkkiin lyhtypylväsvetoja:  vaihdellen 1-5 lyhtypylvään väliä aina kovaa ja saman verran kevyesti.

Keskiviikkona tekniikkatreeneissä tuntui, etten saanut itsestäni kaikkea irti. Meno oli jotenkin tahmeaa. Treenissä korostui aitomistekniikan harjoittelu, joten aitoja tuli ylitettyä useaan kertaan. Hypin ainoastaan matalia aitoja, sillä en halunnut kylmiltään teloa itseäni. Sitä paitsi matalien aitojenkin ylityksessä oli ihan tarpeeksi haasteita. Myös reaktiolähdöissä koin alemmuudentunnetta muihin treenaajiin nähden. Tuntui, että jäin täysin "telineisiin", enkä saanut juoksussa vauhtia kiihtymään. Jäin varmaan puoli salia jälkeen muista...


Lauantaiaamuna juoksin mieheni kanssa kahden tunnin pitkiksen. Maltillisella seiskan vauhdilla sai sykkeet hyvin pidettyä alle 130:ssa. Juoksu sujui hyvin. Loppumatkasta alkoi kädet puutua.

Laskiaissunnuntaina laitoimme pullataikinan kohoamaan ja lähdimme sillä aikaa koko perhe hiihtämään. Ladut olivat melko huonossa kunnossa, mutta oli mahtavaa päästä suksille. Retken päätteeksi nautittiin maittavat laskiaispullat.

Laskiaispulla



Ma: Kevyt 45 min.
Ti: Alkuverkka, lyhtypylväsvedot, loppuverkka
Ke: Juoksutekniikkaa ja lihaskuntoa 1,5 h
To: Pk 60 min.
Pe: Lepo
La: Pitkis 2 h
Su: Lepo

lauantai 6. helmikuuta 2016

Mieleenpainuvia juoksutapahtumia

Askel askeleelta -blogin Satu kirjoitti mieleenpainuvista juoksutapahtumista ja kehotti muitakin kertomaan omistaan.

Peten Puolikas Lapinjärvellä


Mieleenpainuvin tapahtuma

Mieleenpainuvin tapahtuma itselleni on Helsinki City Marathon. Tapahtuma, johon en ole koskaan itse osallistunut. Kannustamassa sen sijaan olen ollut useasti. Maratoonareita kannustaessa juoksukipinä minussa pikku hiljaa syttyi: minäkin haluan jonain päivänä juosta maratonin. Olen kirjoittanut HCM-muistoistani tarkemmin täällä.

Paras extempore-kokemuksesi

Suunnittelen pitkälti etukäteen tulevat kilpailut, joten extempore-kokemuksia minulla ei ole. Johonkin pieneen hölkkätapahtumaan olen saattanut lähteä "viikon varoitusajalla".

Tunteellisin tapahtuma

"Takana 42 km 195 m. Voittajafiilis!" Facebook-päivitykseni vuonna 2013 juostuani ensimmäisen maratonini Tukholmassa. Oli hienoa saapua stadionille hyvin sujuneen juoksun jälkeen. Kotimatkalla laivalla oli mukava vaihtaa ajatuksia muiden juoksijoiden kanssa ja seurata, millaisilla tyyleillä rappusia laskeuduttiin alas... :)

Iitti-hölkkä


Mikä tapahtuma on ollut pettymys?

Mikään tapahtuma ei oikeastaan ole ollut pettymys. Totta kai matkan varrelta löytyy kilpailuja, joissa lopputulos on hetkellisesti harmittanut. Esimerkiksi puolimaratonilla Forssan Suvi-illassa vuonna 2012 matka alkoi painaa jo 6 kilometrin kohdilla. Helteinen päivä teki tepposensa ja kärsin ilmeisesti nestehukasta. Puolivälin jälkeen odotin vain aina seuraavaa juomapistettä, jotta voisin samalla vaihtaa hetkeksi kävelyyn. Maaliin kuitenkin sinnittelin.

Vantaan maraton


Minkä tapahtuman haluaisit kokea vielä uudelleen?

Tapahtumalla tai juostavalla matkalla ei ole väliä, mutta haluaisin kokea saman fiiliksen, jonka koin vuoden 2014 Vantaan puolimaratonilla. Juoksu tuntui tuolloin todella helpolta koko matkan ja muistan, kuinka jo pari kilometriä ennen maalia tuulettelin minua kannustaneelle liikenteenohjaajalle. Naustiskellen sain juosta uuden ennätykseni. Haluaisin myös osallistua sellaiseen tapahtumaan, jossa reitin varrella olisi paljon innokkaita kannustajia.

Kuivannon kymppi


Mitä tapahtumaa suosittelisit ja miksi?

Ehdottomasti Kuivannon kymppi (ja muut hienot kylätapahtumat). Pienen Kuivannon kylän järjestämään ilmaiseen tapahtumaan osallistuu vuosittain satoja kuntoilijoita. Parasta tässä hyvin järjestetyssä tapahtumassa on se, että mukaan voivat helposti tulla kaikentasoiset liikkujat. Jokainen kilpailee lähinnä itseään vastaan. Tuloslistassakin on vain yksi sarja. Ei ole erikseen kilpa- tai hölkkäsarjaa eikä miesten tai naisten sarjaa. Kilpailun päätteeksi juoksijoille tarjotaan vielä maukasta hernerokkaa.

Mistä tapahtumasta vielä haaveilet?

Varmaan jostain ulkomaisesta tapahtumasta. Siihen voisi kivasti yhdistää miniloman yhdessä miehen kanssa.

tiistai 2. helmikuuta 2016

Juoksua jäisillä teillä

Kaunis Bouganville


Eipä tullut vieläkään hiihtokelejä. Tiet muuttuivatkin liukkaiksi ja loskaisiksi. Lämpötila sen sijaan nousi kivasti, ei tarvitse kulmakarvat valkoisina juosta.

Ensimmäinen lenkki lomaltapaluun jälkeen oli raskas. Sykkeet huitelivat hitaalla vauhdillakin 150:ssä. Saavuimme kotiin vasta kolme jälkeen sunnuntain vastaisena yönä, joten unirytmitkin olivat vielä sekaisin. Ei siis ihme, ettei lenkki oikein maistunut.



Tiistaina juoksin saman lenkin kuin maanantainakin ja silloin olo oli jo parempi.

Keskiviikkona taas tauon jälkeen tekniikkaa ja lihaskuntoa liikuntasalilla. Tällä kertaa treeni oli todella rankka: hyppyjä ja loikkia toisensa perään. Päälle penkillenousua ja porrasjuoksua. Yhdessä vaiheessa tuntui, ettei syke tasaannu enää ollenkaan, eikä pystyssä jaksanut seistä. Silti koin treenin taas ehdottomasti parhaaksi tällä viikolla. Voi kun pääsisi juoksuvetojakin tekemään ohjatusti ja porukalla!

Joulutähtiä


Torstaina rapisuttelin nastoja tuttuun tapaan tunnin verran. Eilisen rääkin jälkeen ajattelin, että olen täysin sippi, eikä juoksu kulkisi. Vaan yllättäen meno oli kevyttä ja sykkeet jopa epäilyttävän matalat. Olen tosin havainnut saman joskus ennenkin: kovien treenien jälkeinen lenkki kulkee kevyesti.

Kevyt ja helppo tunne säilyi vielä lauantaisellakin lenkillä, jolloin vuorossa oli vauhtikestävyyttä. Alkuverkan jälkeen juoksin puoli tuntia reippaalla vauhdilla. Lenkki oli oikein onnistunut, sillä vauhti kiihtyi loppua kohti. Nastat purivat hyvin peilikirkkailla teillä.



Ensimmäinen loman jälkeinen viikko meni todella nopeaan. Samoin kuin koko tammikuu. Kevät lähestyy kovaa vauhtia. Viikon viimeisen lenkin juoksin sunnuntai-illan hämärässä. Reilu puolitoista tuntia hitaalla hölköttelyvauhdilla sujui kevyesti.


Loskaisten teiden sijaan kuvissa Kanarian kukkia.

Ma: Pk 60 min.
Ti: Pk 60 min.
Ke: Lihaskuntoa ja juoksutekniikkaa 1,5 h
To: Pk 60 min.
Pe: Lepo
La: Alkuverkka, VK 30 min., loppuverkka
Su: Pitkis 1h 40 min.
© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall