tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kesäiset pitsisukat

Pitsisukat Novita Aalto -langasta

Novita lähetti tilaajilleen lahjalehden, josta poimin toteutettavaksi nämä pitsisukat. Neuloin sukat yhdestä lankakerästä, enkä sovitellut sukkien väriraitoja kohdilleen. Pitsineule oli helppo ja nopea toteuttaa.

Ohje: Novita lahjalehti 2016
Lanka: Novita Aalto tiili-olki-luonnonvalkoinen (875), 50% puuvilla - 50% akryyli
Puikot: 3 mm

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannuksen aikaan



Juhannusta juhlimme tänä vuonna mökillä. Lapset polskuttelivat ja sukeltelivat järvessä, minä kilkuttelin sukkapuikkoja. Lapset innostuivat myös kortinpeluusta, joten seiskaa ja maijaa tuli pelattua iltamyöhään. Mökin kauniissa maisemissa mieli lepäsi.


Neljän aikaan aamuyöstä ihastelin kaunista auringonnousua. Harmi kun sitä ei tavallisella kameralla saa ikuistettua yhtä kauniina kuin se livenä näyttäytyy.



Juhannusviikolla olen palannut taas säännöllisen treenin pariin. Kovin harjoitus oli Jannen iltalenkin polkujuoksu. Seuraavana päivänä kävimme tyttären kanssa iltarasteilla kiertämässä c-radan. Rastit löytyivät kivasti, mutta hyttyset olivat turhan innokkaina kimpussa. Mökkitiellä juoksin vielä pari kevyttä lenkkiä.

Ma: Pk 55 min. (Juoksu tuntui hyvin raskaalta.)
Ti: Lepo
Ke: Polkujuoksukilpailu 6 km (Tarkoitus oli juosta rennon kovaa, mutta turhan korkeallehan nuo sykkeet nousivat.)
To: Suunnistus C-rata 30 min. (Vaihdellen hölkkää ja kävelyä.)
Pe: Lepo
La: Pk 40 min.
Su: Pitkis 1h 20 min. 


torstai 23. kesäkuuta 2016

Viihtymässä Jannen iltalenkillä 2016

Ilmoitettuani meidän perheen mukaan Jannen iltalenkille kuittasi Janne ilmoittautumiseni yhdellä lauseella: "Tervetuloa viihtymään!". Eilen saimmekin nauttia yhdessä lämpimästä kesäillasta, Elimäen kauniista maalaismaisemista sekä hyvästä seurasta ja tunnelmasta. Siinä ohessa käytiin juoksemassa pelloilla, poluilla ja hiekkateillä.

Itse päätin osallistua tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyyn polkujuoksuun. Tarkoituksena oli vielä palautella puolikkaan jäljiltä ja lähteä matkaan rennon kovaa liikoja rypistelemättä. Kuuden kilometrin polkujuoksu tarjosi oivan tilaisuuden tällaiseen nautiskeluun. Polkujuoksu houkutteli lähtöviivalle kivasti muitakin metsässä juoksemisesta innostuneita.

Jannen iltalenkki - lasten lähtö

Sopivan rennosti lähdin matkaan porukan hänniltä, joskin sykkeet sai kivasti ylös jo heti ensimmäisessä ylämäessä. Sen jälkeen kelpasi juosta hyvää ja tasaista polkua pitkin. Melko pian muodostui neljän naisen jono, jossa ensimmäinen pinkoi selkeästi meitä muita edellä, minun pidellessä perää. Vaikka tarkoitukseni oli ottaa homma rennosti, pieni kilpailuhenkisyys nosti parin kilometrin jälkeen päätään: mitä jos palkintopallisijoitus on saavutettavissa nuo kolme naista ohittamalla? Jatkoin silti omaa juoksuani tasaisen välimatkan päässä muista.

Jannen iltalenkki -polkujuoksijat

Reitti oli siitä mukava, että puolivälin jälkeen palattiin osittain samaa polkua takaisin, jolloin vastaan tuli muita polkujuoksijoita. Tuttuja kannustettiin puolin ja toisin. Poikkesimme hetkeksi myös hiekkatielle, jolla kympin juoksijat taivalsivat omaa reittiään. Yllättäen edellä juoksevien naisten selät alkoivat lähestyä yksi kerrallaan, joten pakkohan se oli ohi pyyhkäistä. Neljän kilometrin kohdalla olin ohittanut kaikki kolme. Matka alkoi itselläkin jo painaa, eikä fiilis enää ollut ihan rennon letkeä. Viimeisellä kilometrillä olisin pystynyt vielä vauhtia lisäämään, mutta kilpailuvietti ei onneksi ollut sen suurempi, että olisin lähtenyt liikoja kiristämään. Tasaista vauhtia pellon poikki loppusuoralle. Maalissa minut kuulutettiin naisten sarjan kakkosena maaliin. 

Jannen iltalenkki oli jälleen kerran hieno hölkkätapahtuma. Meidän perhe viihtyi iloisessa tunnelmassa yli 250 muun juoksemisesta innostuneen kanssa. Tällä kertaa hellekään ei itseäni haitannut.

Juoksijapokaali ja ruusu kakkossijasta

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Tällä viikolla...



.... olen kannustanut nuoria lentopalloilijoita Power Cupissa. Maailman suurin lasten ja nuorten lentopalloturnaus keräsi tänä vuonna Hämeenlinnaan lähes 900 joukkuetta. Pelaajien lisäksi kentän laidalla oli suuri määrä valmentajia, huoltajia ja kannustajia.


... olen kuunnellut Sannia livenä Power Cupin avajaisissa Hämeenlinnan torilla.

Sukkulaviesti
... olen kannustanut nuoria yleisurheilijoita viestikilpailuissa Lahden Stadionilla.



... olen seurannut lasten kieppumista Särkänniemen laitteissa. Sopivan pilvisellä säällä jonoja laitteisiin ei päässyt kertymään, joten lapset juoksivat samoja laitteita  monta kertaa peräjälkeen. MotoGee taisi olla meidän lasten suosikki. Myös uutuuslaite X keräsi matkaansa paljon hurvittelijoita, mutta siihen ei meidän lasten pituus vielä riittänyt. Laite olisi varmasti ollut minunkin suosikkini joskus nuoruudessa. Nykyään pelkästä kieppumisen katselusta tulee huono olo.

Peten Puolikas 2016
... olen palautellut itse HHM:ltä, mutta käynyt kannustamassa juoksijoita Peten Puolikkaalla. Olisihan se ollut mukava itsekin lähteä matkaan hyvässä tihkusateisessa säässä, mutta näin pian puolikkaan jälkeen en viitsi viivalle vielä lähteä.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Kisaraportti: Helsinki Half Marathon 2016


Helsinki Half Marathon eli HHM tarjosi taas mahtavan juoksutapahtuman. Tässä kisaraporttini!

Perjantai-iltana haimme mieheni kanssa kilpailunumerot ja osallistumispaidat Finlandia-talon edustalta. Varsinainen HHM Expo oli järjestetty jo aiempina päivinä Narinkkatorilla. Tätä hieman harmittelin, sillä olisin kaivannut numeroiden haun yhteyteen tuota expoa kilpailutunnelman kohottamiseksi. Baanan mailia sentään pääsimme samalla seuraamaan.

Baanan mailin tiukka loppukiritaistelu Aki Nummelan ja Joonas Lehtisen välillä.

Baanan mailin naisten voittaja Minna Lamminen.

Nukuin yöni varsin hyvin. Herätys aamukuudelta ei tuntunut vaikealta. Söimme varhaisen hotelliaamiaisen: sämpylän, pienen croisantin ja appelsiinin. Puoli kahdeksalta lähdimme haistelemaan lähtöpaikan tunnelmia ja teimme alkuverkan päätteeksi muutamat vedot ja venytykset. Jalat tuntuivat tukkoisilta ja harmittelin, että näillä jaloilla ei tänään ennätyksiä juostaisi. 

Kilpailupaikalle Finlandia-talon edustalle saavuimme uudelleen kymmenisen minuuttia ennen lähtölaukausta. Etsin paikkani toisesta lähtökarsinasta. Ilma tuntui juuri sopivalta juoksemiseen. Yhdessä 2400 juoksijan kanssa lähdimme matkaan kello 8.45. Alusta lähtien pääsin juoksemaan omaa vauhtiani, eikä suurta tungosta ollut missään vaiheessa. Yllättäen jalatkin tuntuivat vetreiltä, eikä aamuverkan kaltaista jäykkyyttä onneksi ollut. Ennen ensimmäisen kilometrin täyttymistä kuulin 1.45-jäniksen toteavan, että ollaan hieman tavoitevauhtia jäljessä. Ajattelin mielessäni, että nyt ei hyvin kulje, sillä minunhan oli tarkoitus juosta näitä jäniksiä reilusti karkuun. Ensimmäisen kilometrin aika tasan viisi minuuttia. Päätin hieman lisätä vauhtia ja seuraava kilometri menikin aikaan 4.40. Tällöin mieheni puolestaan totesi vauhdin olevan hänelle liian kova. Itse päätin jatkaa hyvältä tuntuvaa vauhtia, joka tasoittui noin 4.50 min./km tuntumaan. Jaoin matkan mielessäni lyhyempiin etappeihin ja ensimmäinen tavoite oli saada täyteen viisi kilometriä. Siinä väliaika oli 24.05, joka oli viisi sekuntia tavoitevauhtiani nopeampi. Hyvin siis matka alkoi.


Viiden kilometrin jälkeen matka jatkui rantoja pitkin Kaivopuistoon ja Katajanokalle. Kauppatorin halki oli mahtava juosta useiden ihmisten kannustaessa. Kellotin hyvinkin tasaisia väliaikoja. Aki Nummela oli HHM:n livestreamissa tiistaina kehottanut luottamaan järjestäjien virallisesti mitattuihin kilometrikyltteihin, joten otin neuvosta vaarin ja seurasin väliaikoja kilometrikylttien enkä sykemittarini ilmoittamien kilometriaikojen mukaan. Näin olin paremmin kartalla todellisesta vauhdistani, sillä mittarini piippaili kilometrejä täyteen selvästi ennen virallisia kylttejä. 

Kympin väliaikani oli 48.16, jolloin keskitahti oli 4.49. Hyvin siis oltiin aikataulussa. Puolivälin jälkeen tuuli puhalsi ajoittain melko napakastikin. Harmikseni en päässyt kenenkään peesiin tuulelta suojaan. Matka taittui mukavasti ja kilometrit täyttyivät yllättävän nopeasti.

Juoksijoita Töölönlahdella vajaan 20 kilometrin kohdalla.

Tasaista vauhtia jaksoin hyvin pitää yllä 16 kilometriin asti. Sen jälkeen alkoi jaloissa selkeästi matka painaa. 17 kilometrin kohdilla tuli vastaan etukäteen puhututtanut Pasilan nousu. Mäki ei kuitenkaan minusta tuntunut kovinkaan pahalta. Toki se vauhtejani selkeästi hidasti, mutta muutoin taistelin mäen päälle mielestäni hienosti. 17 kilometri meni aikaan 4.58 ja sitä seuraava 5.06. Mäen jälkeen sain hyvin palautettua aiemman vauhtini ja loput kilometrit menivät tutulla 4.50-tahdilla. Viimeiset kaksi kilometriä tuntuivat todella pitkiltä. Etenkin lopun hiekkatie Töölönlahden reunamilla tuntui jatkuvan ikuisuuden. Lopulta se maalisuorakin tuli vastaan ja sain kehiteltyä hyvän loppukirin. Maaliviivalla tuuletin uutta ennätysaikaani 1:42:29!


Wilson Kirwan kainalossa.

Nyt kolmatta kertaa järjestetty Helsinki Half Marathon oli jälleen kerran erinomaisesti järjestetty tapahtuma. Reitti oli hyvä ja tasainen. Olen pitänyt myös järjestäjien rennosta ja humoristisesta suhtautumisesta järjestelyihin ja some-viestittelyihin. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tämän vuoden mitali.

Juoksen suurimman osan vuoden juoksukilpailuistani pienissä kylätapahtumissa. Siksi on välillä kiva osallistua tällaisiin massatapahtumiin. Maalissa sain onnittelut ja kahvia Wilson Kirwalta. Törmäsin maalissa myös Katjuun, jonka Keep Calm and Run Faster -blogia olen ahkerasti seuraillut. Olipa mukava vaihtaa hänen kanssaan kisakuulumiset. 


maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kiipeilemässä Pajulahden seikkailupuistossa

Lähdimme lasten ensimmäisen kesälomapäivän kunniaksi koko perhe seikkailemaan Pajulahden kiipeilypuistoon. Puistossa on 11 erilaista rataa, jotka on luokiteltu eri vaikeustasoilla helpoksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Lasten radoilla pituusvaatimus on 100 cm ja korkeilla radoilla 120 cm. Meidän perheestä kaikilla oli siis mahdollisuus lähteä vaativimmillekin reiteille.


Todella hienosti ja rohkeasti tytöt radoilla etenivät, vaikka eivät aina tukiköysiin kunnolla ylettyneetkään. Ajoittain pienimmällä oli vielä haasteita turvaköysien kiinnittämisessä: varvistamalla ja kurkottamalla juuri ja juuri sai klipsit irti.

Viimeisen radan jätimme suosiolla väliin, sillä työntekijä kuvaili sitä huomattavasti muita ratoja vaikeammaksi. Muut radat kiipeilimme läpi. Pitkät liu'ut olivat kaikkien mieleen. Haastavimpia olivat tasapainoilut liikkuvien puomien päällä, joissa tukiköydetkin olivat etäällä toisistaan. Vaikeimmissa kohdissa oli toki aina mahdollisuus pudottautua vaijereiden varaan ja hilata itsensä perille.


Mukava kolmituntinen tuli vietettyä. Alun kylmyyden tunnekin kaikkosi ratoja kiertäessä. Huomenna saattaapi olla paikat kipeinä...

torstai 2. kesäkuuta 2016

Viimeinen pitkä lenkki ennen puolimaratonia

Viime sunnuntaina juoksin viimeisen pitkän lenkin ennen viikon päästä juostavaa puolikasta. Lenkki oli normaalia pitkistä rankempi, sillä kahdesta tunnista viimeiset 20 minuuttia pidin yllä tavoittelemaani kilpailuvauhtia. -Tai ainakin yritin. Oli nimittäin todella haasteellista lenkin lopulla lisätä kilometrivauhtia lähes kahdella minuutilla. Töitä sai tosissaan tehdä, että pystyi pitämään vauhtia alle vitosessa. Muutoin lenkki tuntui hyvältä. Kaksi tuntia tuli täyteen yllättävän nopeasti.


Toinen kovempi lenkki viime viikolla sattui keskiviikolle, joka oli varmasti viikon helteisin päivä, +25. Reitillä ei juurikaan varjopaikkoja edes ollut. Juoksin kahden tonnin vetoja kolmen minuutin palautuksilla. Heti ensi vedosta lähtien puuskutin jo melkoisesti, eivätkä sykkeet laskeneet vetojen välissä ollenkaan. Viimeisessä vedossa sai jo taistella, että vauhti pysyi toivotussa 4.50:ssä. Jos tämän harjoituksen perusteella pitäisi ennustaa tulevan puolikkaan aikaa, ei ennätyksistä tarvitsisi haaveilla. En yleensä selittele tuloksiani sääolosuhteilla, mutta tällä kertaa toivon, että helteellä oli vaikutusta lopputulokseen.

Miten sattuikin, että myös tällä viikolla sain painella viikon kovimman treenin viikon kovimmissa hellelukemissa. Tänään juoksin viisi kilometriä jälleen puolikkaan kilpailuvauhdilla sekä perään yhden vielä kovemman kilometrin. Vauhdit sain pidettyä, mutta sykkeet huiteli todella korkealla.


Tästä alkaakin sitten henkinen valmistautuminen puolimaratonille, sillä kovimmat lenkit ja harjoitukset ovat nyt takana. Sääennusteita seuraan myös. Toivottavasti kilpailupäivälle sattuisi viileä sää.

Viikon 21 treenit

Ma: Kevyt 40 min.
Ti: Lepo
Ke: 2 km verkka + 3x2000 vedot + 2 km verkka
To: Lepo
Pe: Kevyt 30 min.
La: Pk 40 min. + 4x100 m vedot
Su: Pitkis 2h, josta viimeiset 20 min. alle vitosen vauhdilla
© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall