perjantai 29. heinäkuuta 2016

Iitti-hölkkä 2016

Kisakynnet
Olen kyllä valtavan innostunut tästä juoksuharrastuksestani. Eilen fiilistelin koko päivän Iitti-hölkän tunnelmissa. Aloitimme lasten kanssa kisavalmistelut jo hyvissä ajoin päivällä. Lakkasimme kynnet seuran väreillä ja väkersimme kisakampaukset. Reitin varrelle askartelimme kannustuskylttejä. Kävin myös tekemässä tuttuun tapaan pienen tunnustelulenkin. Juoksu tuntui käsittämättömän kevyeltä ja reipas vauhtikin irtosi helposti. Hyvillä mielin lähdin kisakeskukseen hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua.

Iitti-hölkkä - lasten lähtö
Lämpömittari näytti lähtiessä +25°C, mutta aurinko meni sopivasti pilveen ennen lähtöä. Lasten sarjojen jälkeen kävin vielä vähän verkkailemassa ja fiilis oli edelleen luottavainen. Lähtöviivalla törmäsin tuttuun kilpakumppaniini ja hänen kanssaan vaihdettiin kuulumisia. Monien muidenkin tuttujen kanssa tuli tapahtuman aikana rupateltua.

Lähtö tapahtui raviradan puolivälistä. Tuntui että porukka ampaisi hirmuista vauhtia matkaan. Olin jo puolen raviratakierroksen jälkeen kaukana kärjestä. Etenin alusta alkaen hyvältä tuntuvaa reipasta vauhtia. Raviradan jälkeiset pari kilometriä sai painella asfaltilla ja osittain alamäkeen, joten juoksun alkuosa oli selkeästi kilpailun nopein. Ensimmäiset kilometrit menivät aikaan 4.20, 4.30 ja 4.33.

Iitti-hölkkä -aikuisten lähtö
Kolmen kilometrin jälkeen alkoi loppuosan kestävä hiekkatieosuus. Vauhti hieman hidastui, mutta pysyi kuitenkin ihan mukavalla tasolla: 4.42, 4.42 ja 4.45. Juoksin tasaisen välimatkan päässä tutusta miehestä, mutta en ihan päässyt peesiin. Juomapisteitä oli lämpimän sään vuoksi poikkeuksellisesti kaksi. Ensimmäisellä nappasin vauhdista vesimukin, josta otin vain pienen hörpyn. Luulin toisen juoma-aseman olevan normaalilla paikallaan viidessä kilometrissä, mutta se tulikin vastaan vasta seitsemän kilometrin kohdilla. Siitä nappasin mukaani urheilujuomaa.

Seitsemäs ja kahdeksas kilometri tuntuvat olevan minulle raskaimpia kisassa kuin kisassa. Tänä vuonna Iitti-hölkässä tuokin väli kulki yllättävän kivuttomasti. Pahaa notkahdusta tai väsymyksen tunnetta ei tullut. Ajat 4.48, 4.44 ja 4.45. Kuvittelin jo saavuttavani edelläni juoksevan miehen, mutta häneltä löytyi vielä melkoisen vahva kirivaihde. Kilometri ennen maalia saavuttiin taas raviradalle. Kuulin samalla hetkellä, kun naisten sarjan voittaja kuulutettiin maaliin. Ravirataa kiertäessäni kuuntelin maaliintulleiden nimiä ja aikoja, mutta en laskeskellut omaa loppuaikaani. Tiesin että tulossa olisi selkeä parannus aiempiin vuosiin, mutta loppuaika 46.14 oli melkoinen yllätys. Uusi virallinen kympin ennätykseni!

Juomapisteellä
Olen aina pitänyt reittiä raskaana, enkä ole aiempina vuosina pystynyt Iitti-hölkässä juoksemaan kovinta aikaani. Viime vuoden aikahan oli 49.10 ja sitä edellinen 48.54. Huima tulosparannus siis. Kyse on sittenkin ollut kunnosta eikä reitistä. :) Tai ehkäpä tällä kunnolla tasaisella asfalttireitillä paineltaisiin vieläkin kovempaa.

Olen edelleen ällistynyt loppuajastani. Ja vielä enemmän innostunut tästä juoksuharrastuksestani.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Mökkielämää ja Mustikka Go


Olemme perheen kanssa viettäneet mökkielämää. Päivät ovat soljuneet ilman sen kummempia suunnitelmia. Kesäpäivistä on nautittu luonnonhelmassa.

Mustikat ovat saaneet minut pauloihinsa. Olen poiminut niitä useamman litran käsin pelkästään mökkitontilta. Lisäksi olemme tehneet poimuriretkiä metsään. Mustikoita tuntuu olevan metsissä nyt todella paljon. Isojakin nuo ovat. Myös vadelmia saimme kasaan mukavasti. Illalla sängyssä silmissä vilisee vain mustikanvarpuja.


Mökkeilysäät ovat olleet omaan makuuni oikein sopivia. Lämmintä, muttei liian kuumaa. Mustikoita poimiessa eivät ötökätkään ole olleet riesaksi. Leppäkerttuja sen sijaan tuntuu olevan ihan kaikkialla.

Metsässä tarpomisen lisäksi olen neulonut lapasia ja lukenut. Sekä omaa kirjaa että lapsille ääneen. Vaikka lapset lukevat jo kirjoja itsekin, kuuntelevat he mielellään edelleen minun lukemiani tarinoita. Ja mielellään heille luenkin.


Lenkillä olen säännöllisesti käynyt, mutta niistä ei ole kummoisempaa raportoitavaa. Sykkeet ovat edelleen normaalia korkeammat, vaikkei juoksu sinällään yhtään aiempaa raskaammalta tunnu. Perjantaina hölköttelin 7.20 min./km-vauhdilla, jotta sain sykkeet pysymään pitkän lenkin sykealueella.

Ensi viikon torstaina on vuorossa Iitti-hölkkä. Neljäs kerta jo sielläkin vuorossa.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Neulotut tossut

Neulotut tossut

Novitan mainiosta sukkalehdestä olen poiminut malleja jo useisiin sukkiin. Nyt päätin toteuttaa sukkien sijaan tossut. Molemmat tossut ovat mallin jalkaan hieman isot, mutta nämä lähtivätkin lahjaksi.

Ohje: Novita sukkalehti 2016
Lanka: Novita 7 veljestä musta (099), tumma turkoosi (350), farkku (160)
Puikot: 3,5 mm


perjantai 15. heinäkuuta 2016

Kesäillan Kymppi 2016

Punanaamainen (ja -paitainen) juoksija palkintoplakaatinsa kanssa.

Olin eilen viidettä kertaa mukana Kesäillan Kympillä. Artjärven maalaismaisemissa järjestettävästä hölkkätapahtumasta on siis muodostunut jo pienoinen perinne.

Järjestäjä ilmoittaa sivuilla matkan pituudeksi noin 10,5 km, mutta omaan mittariini matkaa on joka vuosi kertynyt noin 10,2 km. Aiempina vuosina (2012-2015) olen juossut kilpailun aikaan 54:04, 50:14, 50:33 ja 48:45. Neljässä vuodessa aika on parantunut siis yli viisi minuuttia. Tulosvertailu on luotettavaa, sillä reitti ja matka ovat joka vuosi olleet samat. Olosuhteet ovat tietysti vaihdelleet viileästä ja sateisesta hellelukemiin.

Tänä vuonna saimme juosta lähes helteisessä kelissä. Mittari näytti kotoa lähtiessä +24°C. Pilvenhattaraakaan ei taivaalla näkynyt. Sää ei silti minua ihmeemmin etukäteen huolettanut, eikä se kyllä juoksunkaan aikana hirmu pahalta tuntunut.


Kesäillan kymppi -puolimaratonin lähtö

Ensimmäinen kilometri on pelkkää alamäkeä, joten kellotin siinä heti kärkeen huiman 4.11-kilometriajan. Tämän jälkeen juoksimme hevoslaidunten välistä, jossa matkaan osui myös pieni ylämäki. Toinen kilometri selvästi ensimmäistä hitaampi 4.38, mutta minulle hyvin sopivaa kilpavauhtia. Miesten kärki oli tässä vaiheessa jo karannut näkyvistä, naistenkin jo selvästi minusta karussa.

Juoksu kulki viiteen kilometriin varsin mukavasti. Kolmen kilometrin kohdilla olleelta juomapisteeltä nappasin vesimukin käteeni. Juostessa hörpin pari kulausta suuta kostuttaakseni, loput kumosin päälleni. Viiden kilometrin väliaika 22.37.


Kesäillan kymppi - kympin lähtö

Toinen puolisko oli selvästi ensimmäistä raskaampi. Matka alkoi toki jo jaloissa painaa, mutta vastaan tuli myös ylämäkiä. Kilpailun hitaimmat kilometrit olivat tänäkin vuonna kuudes ja seitsemäs, jotka painuivat aikaan 4.58 ja 4.54. Pysyivät kuitenkin ensimmäistä kertaa alle vitosessa. Seitsemän kilometrin kohdilla mäen päälle kivuttuani tuli vastaan toinen juomapiste. Siinä otin muutaman kävelyaskeleen, jotta sain juotua mukillisen urheilujuomaa. Taisi tosin siitäkin viimeiset kulaukset valua osittain paidalle. Juomapisteen jälkeen sai lasketella melko jyrkkää alamäkeä ja se olikin mukava levähdyshetki ennen kahta viimeistä kilometriä. Loppu tuntui nimittäin jo todella raskaalta, etenkin kun viimeinen kilometri oli nousuvoittoista. Siinä laskin jo mielessäni lyhtypylväitä mitatakseni jäljellä olevaa matkaa ja saadakseni ajatukset pois juoksun tuskasta.


Maalissa yllätyin loppuajastani 47:36. Aika on 70 sekuntia nopeampi kuin viime vuonna. Tuolloin oli kuitenkin viileämpi ja sateisempi keli. Jonkinlainen kisavaihde siis löytyi, vaikka meno muuten on viime aikoina tahmealta tuntunut. Ylsin suorituksellani naisten sarjan kolmoseksi. Palkintojenjaon ja podiumillenousun harmikseni missasin. Palkinnot oli jaettu vaatteidenvaihtoni aikana. Onneksi lapset olivat reippaina käyneet puolestani pokkaamassa palkintolaatan ja Ruskovillan lahjakortin.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Viikon 27 treenit

Viikko alkoi Uusi Lahti -juoksun järjestämillä mäkivedoilla. Tämä yhteisharjoitus oli mukavaa vaihtelua muuten niin yksinäiseen harjoitteluuni. Tehokaskin se taisi olla, sillä lihakseni muistuttivat minua treenistä seuraavat päivät.


Tällä viikolla aloitin myös suunnistuskoulun jatkokurssin. Varmuutta tekemiseen täytyy vielä saada. Ensimmäisen tunnin aiheena oli viivasuunnistus. Karttaan oli piirretty ainoastaan reitti (ei siis rasteja), jota piti mahdollisimman tarkkaan seurata. Jos pysyi hyvin reitillä, törmäsi myös rasteihin. Lähdimme juoksukaverini kanssa yhdessä matkaan, ja heti alkuun ajauduimme väärälle kumpareelle. Alku olikin melkoista sähellystä ja toivottomuus meinasi viedä innon koko harjoituksesta. Onneksi ohjaaja aina tarpeen vaatiessa ilmaantui paikalle ja opasti meidät taas kartalle. Loppumatkasta sentään havainnoimme paremmin maaston muotoja, joten loput rastit löytyivät kivasti. Korkeuskäyrät ja maastonmuodot - niistä pitäisi vaan päästä paremmin jyvälle. Harjoitusta, harjoitusta.

Sitä harjoitusta hain torstaina c-radalta. Jalat olivat vielä jumissa mäkivedoista, joten en lähtenyt yrittämään pitempää b-rataa. Etenin rauhallisesti kävellen / hölkäten, jotta pystyin tarkasti seuraamaan etenemistäni kartalla. Rastit löytyivätkin melko helposti.


Ensi viikolla otetaan taas juoksijasta mittaa. Vuorossa on Kesäillan kymppi Artjärvellä. Se onkin järjestyksessään jo viides peräkkäinen osallistuminen kyseiseen juoksuun. Tuloskehitystä on siis helppo verrata aiempiin suorituksiin. Juoksukuntoni tosin etukäteen hieman mietityttää. Jalat ovat viime lenkeillä olleet raskaat ja sykkeet normaalia korkeammat. Jonkinlainen ylirasitus varmaan päällä. Täytynee vähän keventää tulevien päivien harjoituksia.

Ma: Mäkivedot 2x5x30 sek.
Ti: Lepo
Ke: Pk 60 min.
To: Suunnistus C-rata, 30 min. kävely/hölkkä + lihaskunto
Pe: Lepo
La: VK 60 min.
Su: Pk 45 min.

torstai 7. heinäkuuta 2016

Kesäistä superfoodia

Kaurapuuro mustikoila

Aamu alkaa kaurapuurolla mustikoiden kera.

Kaalilaatikkoa

Lounaaksi varhaiskaalista valmistettua kaalilaatikkoa. Lisänä tuoreita kotimaisia vihanneksia.


Jälkiruuaksi maukkaita mansikoita.


Päiväkahvin seurana mustikkapullaa.

Kasvis-tonnikalalasagne

Päivällisellä kasvis-tonnikalalasagnea. Täytteenä kesäkurpitsaa, porkkanoita, papuja ja pinaattia.


Iltapalan lisukkeena taas mustikoita, mansikoita ja herneitä.

Kyllä kesällä kelpaa!

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Mäkitreeniä porukalla


Uusi Lahti -juoksu tarjoaa kesän aikana kaikille avoimia, ilmaisia juoksuharjoituksia. Lahden Stadionille kokoontuikin maanantai-iltana mukava määrä juoksijoita. Yhteisharjoituksen teemana olivat mäkivedot, joten Riku Marttisen johdolla lähdimme etsimään sopivaa mäkeä Salpausselän vaihtelevista maastoista.

Alkuverkan jälkeen teimme muutamia liikkuvuus- ja tekniikkaharjoituksia: polvennostojuoksua, pakarajuoksua, pikkuvuorohyppelyä, askelkyykkyjä... Tekniikkaharjoitukset ovat itseltäni jääneet viime aikoina pahasti taka-alalle. Jospa tämä taas lisäisi motivaatiota tehdä niitä yksinkin.


Pääharjoituksessa juoksimme kaksi viiden mäkivedon sarjaa. Ensimmäiset viisi vetoa piti juosta rennosti melko leppoisalla tahdilla. Vedon pituus oli 30 sekuntia ja siinä ajassa tuli ensimmäisessä sarjassa juosta suunnilleen sama matka joka vedolla. Vetojen välissä oli puolentoista minuutin palautus. Toiset viisi vetoa juostiin koko ajan vauhtia kiristiän siten, että jokaisella vedolla pääsee hieman edellistä pidemmälle.


Oma sarjani oli varsin onnistunut. Pystyin jokaisella vedolla kiristämään vauhtia ja viimeisellä vedolla pääsin selkeästi kaikista pisimmälle, lähes mäen päälle.

Olipa mahtavaa juosta porukassa. Mielelläni tekisin juuri tällaiset vedot ja tekniikkaharjoitukset ryhmässä. Peruslenkit taas menee paremmin yksin. Tänäänkin huomasi, että porukassa tulee helposti juostua alkuverryttelyssä liian kovaa omaan tasoon nähden. Siinä imussa kun kulkee mukamas reippaallakin vauhdilla niin leppoisasti.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Onnistunut B-rata!

Viime viikon ehdottomin kohokohta liikunnan osalta oli torstainen onnistunut suoritus B-radalla. Suunnistin ensimmäistä kertaa ikinä yksin hyväksytysti B-radan. Oli kyllä mahtavat fiilikset, kun luovutin emitini ajanottajalle ja nimeni lisättiin tuloslistaan.


Juoksin torstaiaamuna kevyen 45 minuutin lenkin, sillä tarkoitukseni oli mennä illalla crossfit-tunnille. Harmikseni tunti peruttiin, joten päätin extempore lähteä miehen matkassa iltarasteille. Mies valitsi A-radan ja minä rohkaistuin kokeilemaan beetä. Alku ei ollut lupaava: heti ensimmäisellä rastilla pyöriskelin päämäärättömänä, ja rasti löytyi vasta, kun kuulin toisten suunnistajien ääniä lähistöltä. Siinä vaiheessa olin tosin onneksi jo itsekin tajunnut olevani väärässä paikassa. Sen jälkeen rastit löytyivät yllättävän sutjakasti aina viimeiselle kasirastille saakka. En tunnistanut kartalla ollutta tervahaudan merkkiä, vaan kuvittelin etsiväni jotain korkeampaa rakennelmaa. Juoksin sujuvasti rastin ohi, koska se ei kuopasta näkynyt. Löytyihän se viimeinenkin rasti aikani hölmönä lähistöllä pyörittyäni.

Ihmettelin jälleen suunnistajien mieletöntä vauhtia metsässä. Maasto oli helppokulkuista, joten minäkin pääsin etenemään melko helposti juoksuaskelin. Silti jäin juoksuvauhdissa selvästi muista jälkeen. Kolmosrastilla meitä oli viisi yhtä aikaa ja muut neljä katosivat maastoon niin nopeasti, etten heidän peesistään voinut edes haaveilla. Sikäli tietysti hyvä, että sain yksin tehdä reittivalintani ja yksin onnistuin rastit myös löytämään.

Ma: Lepo
Ti: 15 min. verkka + 12 min. vauhtileikittely + 15 min. verkka
Ke: Suunnistus 60 min., B-rata yhdessä mieheni kanssa rauhallisella tahdilla
To: Aamu: 45 min. kevyt + 4x100 m vedot
      Ilta: Suunnistus B-rata, 50 min.
Pe: Lepo
La: Pitkis 1h 40 min.
Su: Kevyt 30 min. + lihaskunto
© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall