maanantai 26. syyskuuta 2016

Uusi Lahti -juoksu ja SM-maraton 2016

Jos  aiemmin viikolla kertoo sykkeiden olevan korkeat ja lenkkien tuntuvan raskailta, uskaltaako seuraavassa hetkessä hehkuttaa uutta ennätystulosta Uusi Lahti -juoksussa?

Uusi Lahti -juoksu Lahden Stadion
 Näin siinä joka tapauksessa kävi. Hyvä opetus taas ainakin itselle siitä, kuinka vain kisapäivän kunto ja fiilis ovat loppupeleissä ratkaisevia. Ja sillä yritin etukäteen itseäni myös tsempata. Tiesin hyvänä päivänä pystyväni ennätystulokseen, vaikka vielä kenraaleissa juoksu oli takkuista.

Noudin kilpailunumeron hyvissä ajoin ennen yhtätoista Lahden Stadionin kilpailukansliasta. Fiilis oli normaalin jännittynyt. Sykkeistä en osaa sanoa mitään, sillä kisapäivänä ne nousevat muutenkin. Flunssaista oloa ei ollut. Ennen lähtöä ehdin mukavasti vaihtaa kisafiiliksiä tuttujen ja tuntemattomienkin kanssa. Kiersin myös pikaisesti Viidy Vapaalla -messut, joihin löytyi vapaalippu osallistumiskuoresta. Alkuverkalle lähdin puoli tuntia ennen starttia.

Maratoonareita matkalla
Aamupäivällä mittari näytti +10°C ja tuuli puhalsi paikoitellen kylmästi. Ajattelin lähteväni matkaan shortseissa ja pitkähihaisessa paidassa. Alkuverkan aikana kroppa kuitenkin lämpeni mukavasti, joten paita vaihtui lyhythihaiseen. Se oli ehdottomasti oikea päätös, sillä kylmä ei missään vaiheessa juoksua tullut. Ei edes lähtöä odotellessa. Lämpötila olikin iltapäivällä kohonnut 14 asteeseen.

Uusi Lahti -juoksussa oli tarjolla matkoja reilusta kympistä puolimaratoniin ja maratoniin. Kaikki juoksijat lähtivät samaan aikaan liikkeelle, eturivistä myös SM-maratoonarit. Olin ryhmittäytynyt suhteellisen eteen välttääkseni ruuhkan stadionilta poistuttaessa.

Pääsin hyvin omaa vauhtiani liikkeelle, ja oikein olin osannut lähdössäkin ryhmittäytyä, sillä ohittelua ei juurikaan tapahtunut. Mitään suuria taktiikoita en ollut juoksuuni laatinut - fiiliksellä mentiin. Ensimmäinen kilometri kulki aikaan 4.24. Se oli varmaankin oikein sopiva: ei liian kova, mutta ei liian hidaskaan. Ensimmäiset viisi kilometriä taittuivat hujauksessa. Ihmettelin vain sykemittarin hurjia kilometritahteja: 4.36, 4.33, 4.29 ja 4.34. Vitosen väliaika 22.32, joka tekee keskitahdiksi 4.31 min./km.

Naisten maratonin SM-voittaja Laura Manninen
Puolivälin jälkeen käännyttiin paluumatkalle, ja reitti kaarsi kohti satamaa. Ihmisiä oli paikoin melko paljonkin reitin varrella, mutta kannustus oli varsin laimeaa. Maisemista ei mieleeni jäänyt juuri mitään. Niin tarkasti keskityin vain reittiviivan seuraamiseen ja vauhdin yllä pitämiseen. Urheilujuomamukinkin kumosin lennosta lähinnä naamalleni ja rinnuksille.

Vauhdit pysyivät toisella puoliskollakin ihan kelpo (lue: mielettömän hyvissä) lukemissa: 4.30, 4.35, 4.36 ja 4.37. Ainostaan yhdeksännen ja kymmenennen kilometrin välisellä pätkällä tunsin voimien vähentyvän. Se olikin kilpailun hitain kilometrini aikaan 4.42. Tämän jälkeen käännyttiinkin jo kohti Stadionia, jolloin tajusin kiristää taas vauhtia. Viimeiset puoli kilometriä painelin 4.26-tahdilla, joten ehkä olisin voinut aloittaa loppukirin hieman aikaisemminkin. Olisi pysyneet kaikki kilometrit alle 4.40.

Toisen puolikkaan keskitahti oli 4.36 min./km, joten koko matkan keskinopeudeksi muodostui 4.34 min./km. Näin kovaa en ole yli kympin matkaa aiemmin taittanut, joten ennätysjuoksu tästä muodostui. Olin vielä maalisuorallakin niin juoksuuni uppoutunut, etten tajunnut edes tuulettaa. Hyvin olisi voinut.

SM-maratonin kärkikolmikko Aki Nummela - Thijs Feuth - Jukka Kero
Juoksu tuntui hyvältä lähes koko matkan. Reitti oli tasainen ja nopea. Järjestelyt toimivat hienosti. Sääkin oli optimaalinen ennätysjuoksuun. Kyllä on mahtavaa, kun juoksu kulkee!

Uusi Lahti -juoksun yhteydessä ratkottiin myös maratonin Suomen mestaruudet. Oman juoksuni jälkeen kävin suihkussa ja nautin järjestäjien tarjoaman keittolounaan. Sen jälkeen ehti vielä kivasti kannustamaan puolikkaan juoksijoita ja maratoonareita. Aki Nummela voitti maratonilla uransa ensimmäisen henkilökohtaisen Suomen mestaruuden. Naisissa ykkönen oli Laura Manninen.

12 kommenttia

  1. Onnea tuhannesti mahtavan tasaisesta ja erinomaisesti onnistuneesta ennätysjuoksustasi! Nauti! =) Aivan mahtavaa, kun rikot ennätyksiäsi. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika! Tuo tasaisuus oli kyllä mahtava juttu. Ei tullut selkeää notkahdusta missään vaiheessa.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Raita! Ennätyksen tekeminen on aina kivaa. :)

      Poista
  3. Hirmuiset vauhdit! Hieno meno, onnea hurjasti!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salla! On se kyllä hurjaa, kun vastahan iloitsin siitä, että kympillä kaikkien kilometrien vauhdit pysyivät alle vitosessa. Nyt ei mikään kilometri ollut lähelläkään vitosta.

      Poista
  4. Ihan mahtavaa, etteivät aikaisemmat fiilikset haitanneet noin hienoa juoksua ja hyvää flowta! :) Joskus itselläkin käy samalla tavoin, että viikon valmistavat eivät mene ihan odotusten mukaan ja silloinkos sitä vasta jännittääkin koitosta. Mutta kuten sanottu, kisapäivä ratkaisee paljon :) Onnittelut vielä ennätyksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni! Mulla on aiemminkin käynyt näin, että kisaviikolla treenit tuntuvat raskailta ja silti kisassa kulkee. Sitten on ollut niitäkin fiiliksiä, kun alkuverkassa askel on tosi kevyt, mutta itse kisassa ei kuitenkaan kulje.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! Helposta juoksusta oli kiva nauttia.

      Poista
  6. Hurja aika, onneksi olkoon! Toisessa kuvassa taitaa olla yhtenä jänistelijänä Vantaan maratonviestijoukkueemme Katja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Poppis! Tsemppiä viestiin! Kenties Vantaalla nähdään.

      Poista

© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall