torstai 13. lokakuuta 2016

Onnea on juokseva puoliso


Vantaan maraton - mikä ihana tekosyy parisuhteen vaalimiseen.

Juoksu on minun ja mieheni yhteinen harrastus. Aloimme lenkkeillä yhdessä jo tapaamisemme alkuvuosina, mutta mennessään se vei meidät vajaat kuusi vuotta sitten. Tuolloin lapset olivat vielä pieniä, joten lenkille ei useinkaan päässyt yhtä aikaa. Treenivuoro vaihtui aina eteisessä. Nykyään voimme jo käydä lenkeillä yhdessä. Silti hyödynnämme paljon lasten harrastusvuoroja. Harkkojen aikana ehtii hyvin tehdä peruslenkin ja usein aikaa jää vielä lasten harjoitusten seuraamiseenkin.

Olemme hyvinkin samantasoisia juoksijoita, joten askeleet on helppo sovittaa yhteen. Samaa vauhtia taittuvat niin peruslenkit kuin vetotreenitkin. Mikäli vauhdit olisivat kovin erilaisia, voisi toinen juosta pk:ta ja toinen vauhtiharjoitusta. Myös kentällä voi vetoja tehdä yhtä aikaa, vaikka ei samaa vauhtia edettäisikään.


Kierrämme koko perhe paljon hölkkäkilpailuja, mutta suurempiin tapahtumiin, kuten puolimaratoneille, lähdemme mieheni kanssa kahdestaan. Niihin pystyy kätevästi yhdistämään parisuhdelomailun. Varaamme usein kilpailupaikkakunnalta hotelliyön. Näin esimerkiksi varhain aamulla alkaviin tapahtumiin ei tarvitse lähteä ajamaan aikaisin samana päivänä. Usein yövymme hotellissa edeltävän yön. Olemme joskus yöpyneet hotellissa myös kilpailun jälkeisen yön. Tällöin ei enää tarvitse jännittää tulevaa kilpailua, vaan voi mahdollisesti juhlistaa hyvin sujunutta suoritusta. Hotellin illallisella ei vain aina ole ollut kovinkaan hyvä ruokahalu kovan rasituksen jälkeen.

Yhteisen hotelliyön vietimme myös ennen Vantaan maratonia. Veimme lapset mummolaan hoitoon ja suuntasimme pääkaupunkiin jo kilpailua edeltävänä päivänä. Kiertelimme kaupoilla ja herkuttelimme ravintolaillallisella. Pitkästä aikaa tuli kaupoissa katseltua päällepantavaa myös itselle. Usein tulee kierrettyä pitkälti lastenvaateosastoja tai urheilukauppoja. Nyt löytyi parit kivat leggingsit, uusi paita ja mekko.

Mahtavuutta on kumppani, joka jakaa samat ajatukset treenaamisesta ja on harrastuksesta yhtä innostunut. Häneltä saa kannustusta ja tsemppausta. Hän iloitsee yhdessä onnistuneista suorituksista, ja ymmärtää, kun juoksu ei kulje. Hän on maailman parasta lenkkiseuraa!

2 kommenttia

  1. Oi! Tää on niin totta! Ihana teksti :) helpottaa kovin yhteistä ajankäyttöä kun on puoliso, jonka kanssa voi harrastaa samaa lajia. On mukava suunnitella ja toteuttaa treenejä yhdessä.

    VastaaPoista

© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall