tag:blogger.com,1999:blog-23481038021854063892024-03-16T03:12:20.392+02:00Jannan askeleettvohjelmathttp://www.blogger.com/profile/17414938452294227765noreply@blogger.comBlogger369125tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-34555686999916702372024-03-08T15:55:00.000+02:002024-03-08T15:55:40.902+02:00Operaatio takareiden kuntoutus, osa 2<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidbQvmqZ-U5KuejJxtJfoEHjzSZhfaIcX5hvAHYvUkQ7BupK8sRphyphenhyphen7WJpX9xt3kBNOz3JfdMl_ui1HR3a3upRv0nDIp2jj6x2TyYxpRcw6cGcbtBTYLx9rMFQjuM_B5is44qO7C996_de4Ysa7ZcLpV7lMfeUDWQgE6WvzSfiiYMdto37C3bZNVnImzE/s2562/20240304_185827_055~2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2562" data-original-width="2562" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidbQvmqZ-U5KuejJxtJfoEHjzSZhfaIcX5hvAHYvUkQ7BupK8sRphyphenhyphen7WJpX9xt3kBNOz3JfdMl_ui1HR3a3upRv0nDIp2jj6x2TyYxpRcw6cGcbtBTYLx9rMFQjuM_B5is44qO7C996_de4Ysa7ZcLpV7lMfeUDWQgE6WvzSfiiYMdto37C3bZNVnImzE/w640-h640/20240304_185827_055~2.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viime viikolla sain juosta osan lenkeistä etelän lämmössä.</td></tr></tbody></table><p>Ai että, miten hyvältä tuntuu taas juosta! Nautin, nautin, nautin! Toivon todella, että jalat kestävät lisääntyvää kuormitusta.</p><p>Juoksua on lisätty ohjelmaani siten, että ensimmäisellä viikolla juoksin kerran, toisella kaksi ja kolmannella kolme kertaa. Lenkit ovat olleet puolen tunnin pituisia, ja ne ovat sisältäneet viiden minuutin kävelyosuuden. Takareidessä on alkumatkasta tuntunut pientä kireyttä, mutta tunne on helpottanut matkan edetessä. Muutoin kipua esiintyy tällä hetkellä takareidessä ja pakaran alapuolella säännöllisen satunnaisesti niin liikkeessä kuin levossakin. Yleensä ne ovat lyhyitä vihlaisuja. Pidempiaikaista leposärkyä ei onneksi ole tuntunut viimeiseen kolmeen viikkoon.</p><p>Tämänpäiväisellä fysioterapiakäynnillä harjoitusohjelmaani muokattiin taas jonkin verran. Nyt tavoitteena on lisätä nopeutta sekä juoksuun että voimaharjoitteluun. Tulevina viikkoina juoksen edelleen kolme kertaa viikossa, mutta kävelyosuudet jätän pois. Puolen tunnin rauhallista aloituslenkkiä pidennetään 5-10 minuutilla viikoittain. Lisäksi yhdellä lenkillä pyrin nostamaan vauhtia. Hiihto toimii edelleen korvaavana lajina rinnalla. Voimaharjoittelua teen kahdesti viikossa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY4eHYyrA-nyPVSNrfx1YohsQOYyJkc5B4hTmT2OKh_qucITUvAWBNzne9fiqO2zxzQIUZojqLOMUW7JOT2Y1k8ANFGnoG-WQ-lEt9MAl7wais9K1ZIDA30Oi1PObhjNfR_3qjIUM0NOJSt4OP4axSkqR5dzB0R1vXKsYyyFlH4bD9f3rGgQ_OYTjiPT8/s4000/20240305_100650.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY4eHYyrA-nyPVSNrfx1YohsQOYyJkc5B4hTmT2OKh_qucITUvAWBNzne9fiqO2zxzQIUZojqLOMUW7JOT2Y1k8ANFGnoG-WQ-lEt9MAl7wais9K1ZIDA30Oi1PObhjNfR_3qjIUM0NOJSt4OP4axSkqR5dzB0R1vXKsYyyFlH4bD9f3rGgQ_OYTjiPT8/w640-h480/20240305_100650.jpg" width="640" /></a></div><p>Keväinen sää on mukavasti sulattanut tiet myös kotosuomessa, joten nastoilla ei onneksi tarvitse enää rapistella. Toivon silti, että hiihtoladut kestäisivät vielä ainakin huhtikuun alkuun. Josko sitten jalat kestäisivät jo täysipainoisemman juoksuharjoittelun. </p><p>Vaikka juoksu seuraavina viikkoina hyvin kulkisikin, jää keväälle suunnittelemani puolimaraton juoksematta. En halua riskeerata kuntoutusta yhtäkkisellä kovalla rykäisyllä. Luultavasti pystyisin matkan läpi hölkkäämään, mutta ei se välttämättä kovinkaan nautinnollista olisi. En ole tehnyt yhtäkään kovavauhtista treeniä tai pitkistä moneen kuukauteen.</p><p>Koska kipuja edelleen ilmaantuu, on toiveikkuuteni kuntoutumisen suhteen häilyvä. Aika näyttää, miten tässä käy.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-32089631454375120882024-02-09T15:50:00.000+02:002024-02-09T15:50:28.218+02:00Operaatio takareiden kuntoutus<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKXCMrkoWFKX-sm9ZrUnsfkuoGLiCYjwwPzkXgIiNmzfqv6qwZHsqcW7qqqO58Hq9AnUwN0s7J64MerYIjNZuqW-SbTzTKX3wRuMSR5g-VOse75-iV5fYFLaeQCTmhyphenhyphenxEzetIkEp2o3qdkwq72gSUJacu99XHs5cCGFi5lELPkwwLJ94_3KBwOkBB9K-w/s4000/aurinkoladulla.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKXCMrkoWFKX-sm9ZrUnsfkuoGLiCYjwwPzkXgIiNmzfqv6qwZHsqcW7qqqO58Hq9AnUwN0s7J64MerYIjNZuqW-SbTzTKX3wRuMSR5g-VOse75-iV5fYFLaeQCTmhyphenhyphenxEzetIkEp2o3qdkwq72gSUJacu99XHs5cCGFi5lELPkwwLJ94_3KBwOkBB9K-w/w640-h480/aurinkoladulla.jpg" width="640" /></a></div><p>"Revähdys!, niin tyypillinen kuntoilijan takareisikivun aiheuttaja", huudahti uusi fysioterapeuttini heti, kun neljä viikkoa sitten kuvailin hänelle oireitani. Diagnoosia tuki magneettikuvassa näkynyt lihasvamman jälkitilaan sopiva signaalilisä. Vaiva saataisiin kyllä parantumaan, mutta aikaa se veisi, koska oireet ovat päässeet pitkittymään. Ironista tässä on se, että revähdystä epäiltiin syyksi jo kesäkuussa, kun ensimmäisen kerran kävin jalkojani osteopaatilla näyttämässä. Silloin kuntoutusohjeet jäivät epämääräisiksi, enkä ymmärtänyt pitää tarpeeksi taukoa kovavauhtisista juoksuista. Seuraavat asiantuntijatkaan eivät jostain syystä osanneet antaa täsmällistä kuntoutussuunnitelmaa. </p><p>Olen nyt ollut juoksematta joulukuun alusta lähtien, ja aktiivista jalan kuntoutusta on takana neljä viikkoa. Uuden fysioterapeutin laatiman ohjeistuksen mukaisesti olen korvannut juoksulenkit hiihtämällä. Alkuun hiihdin kolme viikkoa vapaalla tyylillä, jotta reisiin ei kohdistunut perinteisen tyylin potkua. Tällä viikolla siirryin takaisin paremmin hallitsemaani perinteiseen tapaan, joka on kulkenut kivutta. Hiihdon lisäksi olen tehnyt kolmesti viikossa takareisiin kohdistuvan jalkajumpan. Ohjelma on sisältänyt muun muassa lantionnostoja, yhden jalan maastavetoja ja takareisikävelyä. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-FKE8ThA192Qywvo3KfgfnVzGdra-p5BVbx19WY8ugZrtc0cGJ_BCK_yIUdASA01A4ew1I-mR7Bm8tTgn7oDtRsmBlYCfrSuUZAeWmMY1uiwL6l_d_hiZFsMnkhrGhG8hAUaf9F7La1SIl_iP1wsvHoLJLWy1Q5vhsaCJ0OxesX2Pnp4PnZOZu12Wj4A/s4000/hiihtolatu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-FKE8ThA192Qywvo3KfgfnVzGdra-p5BVbx19WY8ugZrtc0cGJ_BCK_yIUdASA01A4ew1I-mR7Bm8tTgn7oDtRsmBlYCfrSuUZAeWmMY1uiwL6l_d_hiZFsMnkhrGhG8hAUaf9F7La1SIl_iP1wsvHoLJLWy1Q5vhsaCJ0OxesX2Pnp4PnZOZu12Wj4A/w640-h480/hiihtolatu.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Onnekseni hiihto-olosuhteet ovat tänä talvena olleet hyvät.</td></tr></tbody></table><p>Kivut ovat helpottaneet siten, että hiihtäessä tai lihaskuntoliikkeitä tehdessä tuntemuksia ei ole. Myöskään kävelylenkillä ajatukset eivät enää harhaudu epämääräisiin kolotuksiin. Sen sijaan ajoittain tuntuu lievää leposärkyä tai "kipusykäyksiä" takareidessä tai pakaran alapuolella. Fysioterapeutin mukaan kiputuntemuksia saattaa ilmetä vielä pitkänkin ajan kuluttua. Tarkoituksena on saada ne lieventymään ja harventumaan.</p><p>Olen ajoittain kovinkin toiveikas paranemisen suhteen, mutta kiputuntemusten jälkeen mieli aina vähän laskee. Vaikka kivut pysyisivät aisoissa kevyillä hiihtolenkeillä, on siitä vielä pitkä matka tavoitteelliseen juoksuharjoitteluun. Pystyinhän alun perinkin juoksemaan kevyet lenkit kivutta. Ongelmia oli ainoastaan repivimmissä satasen vedoissa. </p><p>Joka tapauksessa odotan kevättä positiivisin mielin. Ensi viikolla saan lisätä ohjelmaani yhden juoksulenkin, joka sisältää kahteen kertaan toistettuna 15 minuuttia hölkkää ja 5 minuuttia kävelyä. Hiihtolenkit teen edelleen rauhallisella tahdilla, sillä tehoja viikkoon kertyy lihaskuntotreenistä ja lisääntyvistä juoksumääristä.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-22962246214992845422024-01-09T15:15:00.000+02:002024-01-09T15:15:56.313+02:00Juoksutavoitteeni vuodelle 2024<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKMOEs6j2FoOvcLV4oEmpPUrG9ZR_0gAWK93V_gHH5VJcVZGXfYwvGwMI1CV6u2672Ew5dMWbtlis4MUZ-C83tR-fd-Nm4mYSxhb8O3cI5fybZU5eHvK2OkZIDsqNPW0Wv4G-DFmPMcqHXKGtTjuJC1r0DJs43A4BOSPSEODOnSVFyENnAs9uGRR1rpkE/s4000/l%C3%A4ht%C3%B6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKMOEs6j2FoOvcLV4oEmpPUrG9ZR_0gAWK93V_gHH5VJcVZGXfYwvGwMI1CV6u2672Ew5dMWbtlis4MUZ-C83tR-fd-Nm4mYSxhb8O3cI5fybZU5eHvK2OkZIDsqNPW0Wv4G-DFmPMcqHXKGtTjuJC1r0DJs43A4BOSPSEODOnSVFyENnAs9uGRR1rpkE/w640-h480/l%C3%A4ht%C3%B6.jpg" width="640" /></a></div><p>Vuosi 2024 on minulle juoksun juhlavuosi. Toukokuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisestä puolimaratonistani. Juoksin sen Helsinki City Runilla vuonna 2004. </p><p>Ensimmäinen puolimaraton oli positiivinen kokemus. Sain juosta sen yhdessä mieheni ja vanhempieni kanssa. Matka ei tuntunut pitkältä, ja vauhdinjakoni oli nousujohteinen. Maalissa olin ajassa 2:04:40. Juoksin vielä toisen puolimaratonin saman vuoden syksyllä, mutta kolmannelle osallistuin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Raskauksien ja pikkulapsivuosien aikana en juurikaan juossut. Innostuin säännöllisestä lenkkeilystä uudelleen vasta vuonna 2011. Tästä alkaakin 14:s peräkkäinen juoksuvuoteni.</p><p>Olen monesti todennut, etten tavoittele juoksuharrastuksessani ultimaattista parastani. Pidän harjoitteluni mieluummin maltillisena, jotta loukkaantumisten sijaan saisin mahdollisimman paljon terveitä juoksuvuosia. Viime vuoden aikana "kliseinen" ajattelutapani on konkretisoitunut: tänä vuonna en muuta toivo, kuin että saisin juosta kivutta. Tammikuu on jatkanut siitä, mihin viime vuoden lopulla jäin: juoksu on tauolla, joten korvaavilla mennään. Nyt kun ladut ovat olleet hyvät, olen pääsääntöisesti hiihtänyt. Perinteisellä tyylillä painelen tasaisilla peltoladuilla. Vauhtini on maltillista, kovavauhtisesta treenistä on jo aikaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-93QrdURl1G8RiFM874XXWCu6dADOikTi3mlUGte7b_n7xIQYxiGcoU6mXGNuMKiSLVbYMbp1AVz7YkQhfXksqtXb1tOEyOEeK3XhafNhP9BwDLZxPYRLvxCF6CNIce2y0dhmnOw4y-bSAPFIyvjdFQ2qr9JZGKmeRd6dPc6TO0d81A3AdZGskr4LefU/s2749/maali.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2062" data-original-width="2749" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-93QrdURl1G8RiFM874XXWCu6dADOikTi3mlUGte7b_n7xIQYxiGcoU6mXGNuMKiSLVbYMbp1AVz7YkQhfXksqtXb1tOEyOEeK3XhafNhP9BwDLZxPYRLvxCF6CNIce2y0dhmnOw4y-bSAPFIyvjdFQ2qr9JZGKmeRd6dPc6TO0d81A3AdZGskr4LefU/w640-h480/maali.jpg" width="640" /></a></div><p>Garminin mukaan maksimaalinen hapenottokykyni on pudonnut syksyn ja talven aikana seitsemän pykälää. Sen mukaan juoksisin tällä kunnollani puolimaratonin aikaan 2:06. En tosin luota moisiin arvioihin, sillä ne ovat ennenkin pahasti heittäneet. Vuoden 2022 Vantaan puolimaratonin juoksin 13 minuuttia Garminin ennustusta kovempaa. Toisinaan arviot ovat olleet yltiöpositiivisia. Itse perustan arvioni aiempiin suorituksiini. Alimatkojen kilpailutulokset ovat hyviä mittareita.</p><p>Olen Instagramissa haikeana seurannut, kun muut juoksijat ovat listanneet tämän vuoden tavoitteitaan. Suunnitelmissa on paljon maratoneja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Minullakin on kalenterissa merkittynä kaksi tapahtumaa, joihin olen ilmoittautunut viime vuoden puolella. Ensimmäinen niistä on ulkomainen puolimaraton ja toinen juhlavuoden juoksuni Helsinki City Running Dayllä. Tällä hetkellä näyttää harmillisesti siltä, että ainakin puolimaraton muuttuu osaltani turistireissuiksi. Vaikka takareiden oireet muutamassa kuukaudessa katoaisivat, en välttämättä ehdi ottaa yhtään juoksuaskelta ennen kisaa. Puolimaratonia en halua kylmiltäni lähteä suorittamaan.</p><p>Varasin ajan taas uudelle fysioterapeutille muutaman päivän päähän. Toivotaan, että hän keksisi, mistä vaivani johtuvat tai ainakin osaisi antaa tarkempia kuntoutusvinkkejä. Edellisten fysioterapeuttikäyntien jäljiltä olen ollut aika lailla tyhjän päällä, koska kukaan ei ole osannut antaa kovinkaan täsmällisiä kuntoutusohjeita. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-76692164597005598762023-12-31T10:27:00.000+02:002023-12-31T10:27:17.750+02:00Juoksuvuoteni 2023<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFIuANIK1-Zdqimd3joDGYOPhT5RAhMTapJOXrtsC81XITQp2ckVTIQv_HyzJS2Gg3JaERfTs4ahpoRFolJAoq2dHWTocRsVa8HpTm3snZ4lT0JVhe004Urr9wA5yPki1XV2BpJyXZ9klTUEyTec6d9JmHuTgO_16x9FEYkk7TI_xZM5TrsoK1g0LrpX8/s4000/kes%C3%A4illankymppi-hotdog.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFIuANIK1-Zdqimd3joDGYOPhT5RAhMTapJOXrtsC81XITQp2ckVTIQv_HyzJS2Gg3JaERfTs4ahpoRFolJAoq2dHWTocRsVa8HpTm3snZ4lT0JVhe004Urr9wA5yPki1XV2BpJyXZ9klTUEyTec6d9JmHuTgO_16x9FEYkk7TI_xZM5TrsoK1g0LrpX8/w640-h480/kes%C3%A4illankymppi-hotdog.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kesäillan Kymppi palkitsi kaikki osallistujat maittavalla hot dogilla.</td></tr></tbody></table><p>Juoksuvuoteni 2023 oli puolinainen. Alkuvuodesta treenit sujuivat hyvin ja osallistuin kahteen Vantaan maantiejuoksucupin osakilpailuun. Testijuoksuissa kulku oli vielä melko tahmeaa, mutta kunto nousi mukavasti kohti huhtikuun alun Berliinin puolimaratonia.</p><p><a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2023/04/berliinin-puolimaraton.html">Berliinin puolikas</a> täytti kaikki ennakko-odotukseni. Tapahtuma oli hyvin järjestetty, ja reitin varrella oli upea määrä kannustajia. Pääsin alusta lähtien juoksemaan omaa vauhtiani leveällä baanalla. Kanssajuoksijoita riitti rinnalle koko matkan ajan, joten yksin ei tarvinnut matkaa taittaa. Oma juoksuni oli erittäin onnistunut. Vauhti kiristyi loppua kohti, ja sain lähes koko matkan käyttää ohituskaistaa. Maaliviivan ylitin hienosti ajassa 1:39:58. Jälleen yksi 1.40:n alitus!</p><p>Onnistuneen Berliinin-juoksun jälkeen odotin innolla kevään ja kesän kisoja. Harjoittelu sujui hyvin, vaikkakin toukokuisella lenkillä ilmaantuivat oudot jalkavaivat. Tarkoitukseni oli kevyen lenkin perään tehdä sadan metrin kiihdytyksiä, mutta se ei onnistunut, koska oikean jalan takareisi tuntui olevan täysin jumissa. En pystynyt jäykkyyden vuoksi kiihdyttämään vauhtia.</p><p>Alkuun jalassa epäiltiin pientä revähdystä. Jatkoin lenkkeilyä, koska kipua ei tuntunut kuin kaikkein repivimmissä vedoissa. Oireet kuitenkin pahenivat pikkuhiljaa, enkä elokuussa pystynyt juoksemaan kevyttäkään lenkkiä kivutta. Kävin usean eri asiantuntijan vastaanotolla, mutta kukaan ei osannut varmasti sanoa, mistä oireilu johtuu. Pidin tutkimusten aikana neljän viikon tauon juoksemisesta. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisc8Incjnygimlt5MdL6OnqlxgiU0kgVTnWxqoYfekmHQkVxlyA6VLDbYNvh1JuVw-l9lOUqsLbnfDJA3GZJIFE5wp6pg_aVVvQgRolPU-CqCxwDum1rXUmZr2W1sLZX6k0onjdTEJPQwAvGa7hix03rsq69Ob-0Nja91heBOox5hWX2Xo9KpwXcrX1gs/s4000/20230403_152117.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisc8Incjnygimlt5MdL6OnqlxgiU0kgVTnWxqoYfekmHQkVxlyA6VLDbYNvh1JuVw-l9lOUqsLbnfDJA3GZJIFE5wp6pg_aVVvQgRolPU-CqCxwDum1rXUmZr2W1sLZX6k0onjdTEJPQwAvGa7hix03rsq69Ob-0Nja91heBOox5hWX2Xo9KpwXcrX1gs/w480-h640/20230403_152117.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Berliinin puolimaratonin loppusuoralla alitettiin Brandenburgin portti.</td></tr></tbody></table><p>Syksyn mittaan lenkkeilin kuntoa ylläpitääkseni, mutta vauhdikkaammat juoksut jäivät pääosin tekemättä. Kävin kolmeen kertaan hierojalla, mutta jalat eivät siitä yhtään vertyneet. Hieroja totesi, että jalkani ovat todella kireät pakarasta jalkapohjaan. Koska oireiluni tuntui vain pitkittyvän, kehotti tuttu fysioterapeutti pitämään taukoa juoksusta. Joulukuun ajan olen hiihtänyt, kävellyt ja polkenut kuntopyörää. Mitään muutosta tilanteeseen ei ole tässä ajassa tapahtunut. Pyöräily on jopa pahentanut pakaran kipuilua. Lisäksi jalkapohjani puutuvat polkemisen aikana. </p><p>Tilanne tuntuu tällä hetkellä kovin kurjalta, koska minkäänlaista toivonpilkahdustakaan ei oireiden osalta ole ilmaantunut. Kipua tuntuu vaihtelevasti takareidessä ja pakarassa niin suorituksen aikana kuin ajoittain levossakin. Kuinka pitkäksi juoksutauko vielä venyy? Pitääkö minun kohta lopettaa myös pyöräily ja hiihto, koska oireita esiintyy niissäkin? Juoksutauon aikana olen tajunnut, miten valtavan iso osa juoksuharrastus on elämässäni. Vaikka olen totta kai kiitollinen siitä, että pystyn ylipäätään liikkumaan ja elämä on muutenkin mallillaan, huomaan että yksi iso onnellisuuden palanen puuttuu. Kaipaan monipuolisia treenejä, kaipaan kisakalenterin suunnittelua, kaipaan juoksutapahtumia ja juoksututtujen kohtaamisia. Ne tuovat suuresti iloa elämääni.</p><p>Juoksin tänä vuonna 1400 kilometriä ja hiihdin 230. Osallistuin seitsemään juoksutapahtumaan, joista yksi oli puolimaraton ja loput lyhyempiä matkoja. Viimeisimmän kilpailuni juoksin elokuun alussa. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-30829343117999694612023-12-10T17:47:00.001+02:002023-12-11T14:41:27.935+02:00Nautinnosta pakkopyöräilyyn<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjivd9Kcz0TegaNqzpSft_6VA4Ruz1QJYamYdJCSFQuL4rvIlbgbnU5oN6EjFwhSTUxzTjvS7RxoiPi4bhLqHmRmR5if36E4vnVgI0fUOWahuKg6KLJdOUwH2en36mzgVrFBW5ZlgYQL8G8R4mszl6WPapxkOET_zH-4W-UqrYKkGJcZNu4hs9bzCdcT-w/s4000/harmaamaisema.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjivd9Kcz0TegaNqzpSft_6VA4Ruz1QJYamYdJCSFQuL4rvIlbgbnU5oN6EjFwhSTUxzTjvS7RxoiPi4bhLqHmRmR5if36E4vnVgI0fUOWahuKg6KLJdOUwH2en36mzgVrFBW5ZlgYQL8G8R4mszl6WPapxkOET_zH-4W-UqrYKkGJcZNu4hs9bzCdcT-w/w640-h480/harmaamaisema.jpg" width="640" /></a></div><p>Ostin halvan kuntopyörän. Pelastin sen vaateripustimen kohtalolta. Omistajakin ihasteli avartunutta olohuonetta. Nyt pyörä seisoo paraatipaikalla meidän varaston liikuntanurkkauksessa.</p><p>Koska takareiteni on oireillut jo puolisen vuotta, kannusti tuttu fysioterapeutti jättämään juoksemisen tauolle. Ehdotus sai vahvistusta edelliseen postaukseen saamastani palautteesta. Tähän asti olen ajatellut, että jokin hermopinne kipua aiheuttaa, mutta kipu kyllä poistuu, kun pinne ajan myötä helpottaa. Viimein havahduin siihen, että juoksutauko on varmasti paikallaan. Puolikuntoisena ei ole mielekästä harrastusta jatkaa. </p><p>Kuntopyöräily on sujunut yllättävän hyvin, joskin ajoasento on melkoisen puuduttava. Ensimmäisellä kerralla polkeminen tuntui raskaalta, vaikka sykkeet pysyivät todella matalalla. Jostain tosin luin, että pyöräillessä pk-sykkeiden tulisi olla selvästi juoksusykkeitä alemmat. Poljennon kadenssi olisi hyvä pitää noin 80:ssa. Siinä onnistuin hyvin heti toisella kerralla. Sykkeetkin sain paremmin nousemaan. Vielä pitäisi kokeilla, miten ihmeessä saan järkevän vauhtitreenin pyörällä tehtyä.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEino14saiGsupqKtlXhMgT6gGNEvMmQ1kKyTkR1R-JMpIu9bTEWCdSy8NlOGMjz7dExeAM3o7uSY41tyqDCoQC9vGEX3GmqLitoAGkJYvCqIrMkY7yR_QqXEicysEB9u4s2hyphenhyphen46PHqffiAFXiTHLXx2E7xZN9Ot2FnVs-ookeYWtdpPo6GD_bd4tP2CM-U/s4000/hiihtoladulla.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEino14saiGsupqKtlXhMgT6gGNEvMmQ1kKyTkR1R-JMpIu9bTEWCdSy8NlOGMjz7dExeAM3o7uSY41tyqDCoQC9vGEX3GmqLitoAGkJYvCqIrMkY7yR_QqXEicysEB9u4s2hyphenhyphen46PHqffiAFXiTHLXx2E7xZN9Ot2FnVs-ookeYWtdpPo6GD_bd4tP2CM-U/w480-h640/hiihtoladulla.jpg" width="480" /></a></div><p>Vaikka pyöräily sinällään melko mutkattomasti sujuu tv-ohjelmia samalla katsellen, jää suorituksen aikainen nautinto kovin vähäiseksi. Hyvänolontunne leviää kroppaan vasta lenkin jälkeen: "Jaksoinpas taas veivata tunnin verran polkimia! Tästä se kunto kehittyy!". En motivoidu liikunnan suhteen siitä, että saan palkinnon tekemisestä vasta jälkikäteen. Treenin ei pidä olla pakkopullaa ja hampaat irvessä puurtamista, vaan iloista ajanvietettä. Liikunnan tuomat edut, kuten hyvä terveys tai kovemmat juoksutulokset, ovat vain bonusta. Juostessa hyvä fiilis valtaa minut jo lenkin aikana. Nautin rauhallisista pk-lenkeistä kauniissa maisemissa, mutta myös kovista vedoista urheilukentällä. </p><p>Hiihtoladuilla pääsen hyvin lähelle juoksun tuomaa nautintoa. Mikäs sen mukavampaa kuin sivakoida vaihtuvissa maisemissa raikkaassa ulkoilmassa! Hiomaton hiihtotekniikkani tekee lykkimisestä toisinaan raskaan. Paremmalla tekniikalla sukseni eivät lipsuisi loivissakin ylämäissä, eikä tasapaino koettelisi minua tiukoissa kurveissa. Hiihtämällä voisin hyvin korvata juoksulenkkini. Siihen tarvitaan vain lisää lunta. Naapurikaupungin ensilumenlatua kävin torstaina testaamassa, mutta säännöllisesti siellä ei pysty käymään pitkän välimatkan vuoksi. </p><p>Korvaavilla lajeilla mennään siis loppukuu. Katsotaan, mikä on jalan tilanne vuodenvaihteessa. Toivottavasti hyvä!</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-1843754994506690372023-11-13T14:23:00.001+02:002023-11-13T14:23:49.163+02:00Jalat jumissa aina vaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1ryK4z0UiPllCCdwT3QnQkjjP5W4kwcDItgYpcJfyYek2cFI4d5NABaNGr4O4RNcspohyVpHlr0V04OwY4HEovmcGihGNMO8oCzZGfrS4nsen73oj-XGpCMLewSFNnwE9bF892Zc-sKd0Olr9uGlf7KrwIZ3K_bunix5LQyr_Ti9sx1j8DP_qwoKXvnM/s4000/20231111_142930.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi1ryK4z0UiPllCCdwT3QnQkjjP5W4kwcDItgYpcJfyYek2cFI4d5NABaNGr4O4RNcspohyVpHlr0V04OwY4HEovmcGihGNMO8oCzZGfrS4nsen73oj-XGpCMLewSFNnwE9bF892Zc-sKd0Olr9uGlf7KrwIZ3K_bunix5LQyr_Ti9sx1j8DP_qwoKXvnM/w480-h640/20231111_142930.jpg" width="480" /></a></div><p>Päivät ja kuukaudet vierivät, ja jalkavaivat sen kuin jatkuvat. Reisikivusta on tullut arkea, enkä enää usko yhtäkkiseen toipumiseen. Edes minkäänlaista toivonkipinää ei näy, sillä oireet pysyvät vakioina viikosta toiseen. Oikean reiden yläosassa, pakaran alapuolella, tuntuu juostessa vaihtelevasti yhtäjaksoista kipua ja jäykkyyttä. Lisäksi molemmissa jaloissa esiintyy ajoittain teräviä, aaltomaisia kipusykäyksiä. Toisinaan niitä tuntuu levossakin. </p><p>Hieronta ei tilanteeseen helpotusta tuonut: lihakseni ovat edelleen jumissa pakarasta jalkapohjaan. Tehokas venyttelykään ei tepsi. Hieroja epäili oireiden perusteella vaivojen aiheuttajaksi iskiasta. Totuus selviäisi magneettikuvasta, mutta tyyriin hinnan vuoksi se jää nyt ottamatta. Ja mikäli kuvissa vaikkapa välilevytyrä paljastuisikin, ei lieville tapauksille mitään silti tehtäisi. Toisaalta iskiaksestakin sanotaan, että se suurimmalla osalla paranee viikoissa tai muutamassa kuukaudessa. Minun vaivani ovat jatkuneet kohta puoli vuotta.</p><p>Olen jatkanut lenkkeilyä kivuista ja jumeista huolimatta, sillä uskon liikkeen olevan lääke. Ja siihen ovat asiantuntijatkin kannustaneet, koska mitään murtumia tai muita poikkeamia jaloista ei ole löytynyt. Joku pinne luultavasti lihaksia kireyttää ja hermokipua aiheuttaa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNyDusuxVf0BOv9oD1g8wZaIN1ribuxdG4GCXVhK0Fa95cKjkrC8o_69Ax8dQbSoB5hvOORht-f2RXgBb_UaLY_hhA2RHgmsGjYpIMG9or9qMLDLOydQNPhsDmJ4_OsKdwJ2fL7nsMx4oul8wouksvRw88l8Kt_w0LMccdJ9dAOFqU2RdzYIhU13Sc5-Q/s4000/20231111_142911.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNyDusuxVf0BOv9oD1g8wZaIN1ribuxdG4GCXVhK0Fa95cKjkrC8o_69Ax8dQbSoB5hvOORht-f2RXgBb_UaLY_hhA2RHgmsGjYpIMG9or9qMLDLOydQNPhsDmJ4_OsKdwJ2fL7nsMx4oul8wouksvRw88l8Kt_w0LMccdJ9dAOFqU2RdzYIhU13Sc5-Q/w480-h640/20231111_142911.jpg" width="480" /></a></div><p>Ulkoilusäät ovat viime päivinä olleet marraskuun harmaudesta huolimatta mitä parhaimmat. Olen nauttinut lämmöstä ja ilman raikkaudesta. Viime viikolla juoksin yhteensä 30 kilometriä. Radalla tehdyt 200 metrin vedot tuntuivat kankeilta ja jumittivat tehokkaasti jalat. Niitäkin yritän silti ohjelmaani sisällyttää, ettei vauhtini totaalisesti katoaisi. Sunnuntain pitkän lenkin tein nyt kolmatta viikkoa sauvakävellen. Korvaavien lajien makuun en ole edelleenkään päässyt. Ensimmäinen pyörälenkkikin katkesi kumin puhkeamiseen 40 minuutin polkemisen jälkeen. Uutta kumia ei olla saatu vielä vaihdettua. Odottelen siis lumisateita ja hiihtokauden aloitusta.</p><p>Ensi lauantaina starttaa <a href="https://www.ku-58.fi/maantiejuoksucup/" target="_blank">Vantaan maantiejuoksucup</a>. Siellä olen monena vuotena juossut kauden parhaimpia aikojani. Voimassa olevan <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2021/11/uusi-kympin-ennatys-aktia-cupissa.html" target="_blank">kympin ennätyksenikin</a> olen juossut Vantaalla marraskuussa 2021. Itselläni talven kisat jäävät harmillisesti väliin, mutta muille suosittelen lämpimästi talvijuoksusarjoihin osallistumista. Ne tuovat kivasti piristystä ja vauhtia peruskuntokauteen.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-77381690587310502532023-10-13T14:36:00.000+03:002023-10-13T14:36:49.129+03:00Yhtä jumppaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcNF5XR08LOBqspU4NUDwJ8S50cduTQOEb9QU1U81wc3FBFf8vwgwlib5rSPy7QBQTwp9OcU71xE3fJFSuumT4y1Zh4-20uFHFzfv4aORyRJb3Bo2xOI9e_BfSNWOxx8ONBeTbmD9HBjYZMK8gDcS4SP8cqKb_OMpXeBSlZwgWhGkEmoC7fIhUpXYxjyg/s4032/IMG_1406.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcNF5XR08LOBqspU4NUDwJ8S50cduTQOEb9QU1U81wc3FBFf8vwgwlib5rSPy7QBQTwp9OcU71xE3fJFSuumT4y1Zh4-20uFHFzfv4aORyRJb3Bo2xOI9e_BfSNWOxx8ONBeTbmD9HBjYZMK8gDcS4SP8cqKb_OMpXeBSlZwgWhGkEmoC7fIhUpXYxjyg/w640-h480/IMG_1406.jpg" width="640" /></a></div><p>Olen kuluneen viikon aikana todennut useamman kerran ääneen, että elämäni on nykyään yhtä jumppaa. Aamutoimien jälkeen venyttelyä, työpäivän päätteeksi venyttelyä ja vielä illalla ennen nukkumaanmenoa venyttelyä. Lisäksi olen tehnyt tehostetusti lihaskuntoliikkeitä. Teen perinteisiä reiteen, pakaraan ja lonkankoukistajiin kohdistuvia harjoituksia. </p><p>Jo pitkään vaivanneeseen takareiden kipuiluun ei ole löytynyt muuta syytä kuin kireät lihakset. Huomattavaa kireyttä on etenkin oireilevassa oikeassa jalassa. Jalat on nyt kahteen kertaan hierottu, ja käsittely uusitaan vielä parin viikon päästä. Oireilun aiheuttajaksi on arveltu myös piriformista, joten siihen kohdistuva venyttely kuuluu myös repertuaariini.</p><p>Juoksulenkeillä olen käynyt nelisen kertaa viikossa. Kipuilua tuntuu vaihtelevasti reisissä ja pakaroissa. Kevyillä lenkeillä vaiva ei juoksemista hidasta, mutta ei se täysin oireetontakaan ole. Lyhyitä, kovavauhtisia vetoja en edelleenkään pysty tekemään, koska kipu ottaa niin voimakkaasti jalkoihin kiinni. Myös esimerkiksi selinmakuulla oikeaa jalkaa ylös nostettaessa takareiden kipu terävöityy. </p><p>Haaveilen nautinnollisista vetotreeneistä. Kun saisi painella kepeillä jaloilla kilsan tai kahden vetoja. Tai viilettää kahdeksan kilometriä helppoa, reipasta. Niin että meno todella tuntuisi helpolta ja kevyeltä. Tällä hetkellä hidaskin vauhti pistää puuskuttamaan ja sykkeet ovat normaalia korkeammat. Tai että tapahtuisi edes jotakin edistystä paranemisen suhteen. Nyt tilanne tuntuu junnaavan vain paikallaan. Olin haaveillut myös jostakin ulkomaisesta puolimaratonista ensi keväänä. Varaus olisi hyvä tehdä jo tämän vuoden puolella, mutta enhän edes tiedä, pääsenkö talvella kunnolla treenaamaan. </p><p>Tulevana lauantaina juostaan Vantaan maraton. Olen monena vuotena päättänyt siellä kilpailukauteni. Reissuun yhdistetty hotelliyö on samalla ollut piristävä irtiotto arkeen. Tänä vuonna joudun tyytymään tuloslistan selailuun. Lähtölistalta löytyy monia tuttuja nimiä. Toivottavasti heillä askel on kisassa kepeä.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-59270247920876800742023-09-12T12:47:00.000+03:002023-09-12T12:47:51.565+03:00Voihan takareisi<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJnJ9zswXAb0wRKVpbcFUcE-svJggP1LUJpT1QGdnnrvXC6skYpyIklh8NX9f7z96L__eVjshzELySSGW2YtzSJnm4F9Og-p-HMl5LOuVaCN3-e7h7bpdoz3fon3cjk_eDrl4ooISGoW0NcGTmnkTa3w5Dif2fIIybgSiTkf9cOBsRa733yr6ZlqGJ5mk/s5472/IMG_5818.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="5472" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJnJ9zswXAb0wRKVpbcFUcE-svJggP1LUJpT1QGdnnrvXC6skYpyIklh8NX9f7z96L__eVjshzELySSGW2YtzSJnm4F9Og-p-HMl5LOuVaCN3-e7h7bpdoz3fon3cjk_eDrl4ooISGoW0NcGTmnkTa3w5Dif2fIIybgSiTkf9cOBsRa733yr6ZlqGJ5mk/w640-h426/IMG_5818.JPG" width="640" /></a></div><p>Oikean jalkani takareisi on vihoitellut minulle jo toukokuusta lähtien. Alkuun ongelmia oli ainoastaan kovimmissa kiihdytyksissä, joissa takareisi tuntui ottavan kiinni, eikä vauhtia pystynyt lisäämään. Vähitellen vaiva pahentui, ja loppukesästä ei kevytkään lenkki kulkenut enää kivutta. </p><p>Olen ollut nyt neljä viikkoa juoksematta. Tällä välin kävin oman mielenrauhani vuoksi kuvauttamassa jalkani. Lopulta kaksikin kertaa, sillä ensimmäisessä kuvausalue osoittautui liian kapeaksi. Kuvista ei onneksi löytynyt mitään mullistavaa: "Lievää diffuusia signaalilisää gradus 1-tasoiseen lihasvamman jälkitilaan sopien." Miksi jalka siis edelleen oireilee? </p><p>Vierailin magneettikuvauksen jälkeen fysioterapeutilla, joka ei hänkään pystynyt tarkkaa vastausta antamaan. Pakarani ovat ilmeisen jumissa, joten se voi olla yksi syy. Lisäksi keskustelimme toimistotyöni ergonomiasta. Eipä ollut fysioterapeutti juoksemista kieltämään, kun ei kuvissakaan mitään ihmeellistä ilmennyt, mutta ennemmin suositteli painottamaan oheisharjoittelua. Jatkan siis jumppailua ja venyttelyä. Bulgarialaista askelkyykkyä, maastavetoa, juoksunomaista kuminauhaliikettä... Osaa liikkeistä teen normaalistikin viikoittaisen kuntopiirini yhteydessä, joten mahtaako näillä mitään mullistavaa saada aikaan. Jaloissani kun on hyvin lihasvoimaa jo ennestään. Viikon päähän varasimme hieronnan. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhP_k7lXWJZ51fXNdQiKRe0ah30GaxpPmoo0z6aKNDeozwSH1iMzxx5Ue6E-kD1ZLQ_Vi0Zs_eJE42nL_ln1VDIsNyrRjzY0kPX_XQQs9FOMnZHz7NdTCJ9tmEBMQufLDZktaxjqbHwQd5vYz6UPRQGXlytIN0HN6D9HubYg2FRoeejbGyYDRStzMtl300/s5472/IMG_2285.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="5472" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhP_k7lXWJZ51fXNdQiKRe0ah30GaxpPmoo0z6aKNDeozwSH1iMzxx5Ue6E-kD1ZLQ_Vi0Zs_eJE42nL_ln1VDIsNyrRjzY0kPX_XQQs9FOMnZHz7NdTCJ9tmEBMQufLDZktaxjqbHwQd5vYz6UPRQGXlytIN0HN6D9HubYg2FRoeejbGyYDRStzMtl300/w640-h426/IMG_2285.JPG" width="640" /></a></div><p>Neljän viikon juoksemattomuus ei edelleenkään ole ollut minulle ylitsepääsemätöntä. Pääni on hyvin sen kestänyt. Voisin taukoa hyvin jatkaakin, jos vain tietäisin sen auttavan. Onko juoksu edes syypää vaivaan, vai aiheutuuko se jostain muusta? Jotain korvaavaa liikuntaa pitäisi vähintään saada tilalle, sillä kunto rapistuu kovaa vauhtia. Pyöräily voisi olla hyvä vaihtoehto, kun hiihtämäänkään ei vielä pääse. En tosin tiedä, miten pidemmät lenkit kolmivaihteisella menopelilläni sujuisivat. Olen aiemmin pyöräillyt lähinnä lyhyitä kauppa- ja kirjastoreissuja. </p><p>Kaikkinensa tuntuu tietysti kurjalta, että kipu vain jatkuu, enkä juoksemaan pääse. Vaikkei pääni tilanteessa hajoakaan, on juoksu iso osa elämääni ja nautin siitä todella paljon. Kaikki kivat juoksutapahtumatkin jäävät välistä. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-67168560438947156442023-08-29T14:20:00.000+03:002023-08-29T14:20:13.419+03:00Takareiden kipu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4wgv_Lhyp1Mj9-DwMOGuck4_Z4Kk-WFy65K_xnk4EYcwowYdR4-z1QmCuV4xkNMkwMvkd61KlKlSqa0QrVOXtV3eQVvvEy5ECMWgAnsgA1wnf_nspcu5xNrRPYteiFoaUKtoZHqeI2e8xLsYazrfJA_sL0SBai8kBDXLumXg6l7-5_lsK4sFXfzzhzto/s3000/juoksijamaalaismaisemissa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2250" data-original-width="3000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4wgv_Lhyp1Mj9-DwMOGuck4_Z4Kk-WFy65K_xnk4EYcwowYdR4-z1QmCuV4xkNMkwMvkd61KlKlSqa0QrVOXtV3eQVvvEy5ECMWgAnsgA1wnf_nspcu5xNrRPYteiFoaUKtoZHqeI2e8xLsYazrfJA_sL0SBai8kBDXLumXg6l7-5_lsK4sFXfzzhzto/w640-h480/juoksijamaalaismaisemissa.jpg" width="640" /></a></div><p>Toukokuussa juoksin kevyen neljänkymmenen minuutin lenkin, jonka perään oli tarkoitus tehdä sadan metrin vetoja. Jalat olivat lenkin aikana tuntuneet ihan normaaleilta. Kuitenkin heti ensimmäinen kovempi kiihdytys tuntui pahalta oikean jalan takareidessä. En pystynyt juoksemaan, kun kipu otti reiteen kiinni. En siis tuntenut mitään revähdystä kesken vedon, vaan vauhtia ei vain pystynyt alusta pitäenkään lisäämään. Ihmettelin, miten reidet olivat menneet niin pahasti jumiin.</p><p>Jatkoin kevään ja kesän mittaan lenkkeilyä normaalisti, sillä kipua ei tuntunut muulloin kuin kaikkein kovimmissa satasen kiihdytyksissä. Esimerkiksi kilometrin vetoja pystyin tekemään kivutta. Kävin naprapaatin juttusilla, ja hän epäili syyksi pientä revähdystä. Sain luvan jatkaa juoksemista kivun sallimissa rajoissa. Kotitehtäväksi sain muutaman reisiä vahvistavan jumppaliikkeen sekä venyttelyohjeita.</p><p>Elokuun alussa juoksin kymmenen kilometrin hölkkäkisan, joka ei vauhtien puolesta kulkenut yhtään. Kilpailun jälkeen jalkani olivat useamman päivän jumissa ja niihin ilmaantui leposärkyä. Seuraavalla viikolla reidessä tuntui kipua myös kevyillä lenkeillä, joten päätin rauhoittaa tilanteen ja pidin kaksi seuraavaa viikkoa kokoaan taukoa juoksusta. Oman mielenrauhani vuoksi varmistin tilanteen magneettikuvauksessa, vaikka tiedostinkin, että kuvista tuskin löytyy mitään ratkaisevaa. Jos jalassa olisi isompi repeämä, olisin lääkärin mukaan sen kyllä huomannut, ja pienemmissä revähdyksissä hoitona olisi joka tapauksessa aika ja lepo. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJrXRdl70bOEdYxOKHJ0stotrQAaGFZn-nuFK4zp91Z2dd2eSdeL-FDEwn9XW8TBSlmSEEVfoiCfHJZvJCXbqF9t6ZxnUjPIAKnohaONbXJJF9X8AQd8CD_tlSR3z6U3wDagMs3JFGTqpVmDOI_fqYSfMljdZIRmnyRYhIhaBG9v499vZ3AkmKJN-4EHc/s3000/pitkospuut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2250" data-original-width="3000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJrXRdl70bOEdYxOKHJ0stotrQAaGFZn-nuFK4zp91Z2dd2eSdeL-FDEwn9XW8TBSlmSEEVfoiCfHJZvJCXbqF9t6ZxnUjPIAKnohaONbXJJF9X8AQd8CD_tlSR3z6U3wDagMs3JFGTqpVmDOI_fqYSfMljdZIRmnyRYhIhaBG9v499vZ3AkmKJN-4EHc/w640-h480/pitkospuut.jpg" width="640" /></a></div><p>Jälkikäteen ajateltuna kesän kovemmat vedot olisi pitänyt jättää tekemättä. Ne olivat jalalle varmasti liian rasittavia, vaikka siinä hetkessä en kokenut kivun olevan liian kovaa. </p><p>Olen pystynyt suhtautumaan juoksutaukooni yllättävän kevyesti. Juoksemattomuus ei ole latistanut mieltäni, ja olen hyvin havainnut, etten ole juoksemisesta riippuvainen. Pääni ei hajoa, vaikken lenkille pääsekään. Illatkin ovat kuluneet kivasti muissa askareissa. Välillä olen jopa miettinyt, missä välissä olisin muka juoksemaankin ennättänyt. Hyvän juoksurutiinin rikkoutuminen selvästi laiskistaa. Ymmärrän hyvin niitä, joille lenkkeilyn aloittaminen on vaikeaa. </p><p>Harmittelen ainoastaan syksyn hyvien hölkkäkisojen väliin jäämistä sekä epätietoisuuttaa siitä, kuinka pitkään vaiva jatkuu. Mikä on järkevin tapa palata lenkkipoluille ja mikä kivun todellisuudessa aiheuttaa? Oireilua on kuitenkin ollut jo reilun kolmen kuukauden ajan.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-81771467195435630392023-08-25T10:10:00.000+03:002023-08-25T10:10:30.856+03:00Neulottu Sea Nymph -pusero<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3pupGMw6m40_BYzJlVolO0yTvZDj4PC0B-ruUtx4fIiwmyVwFxLRYPZGaxyNLfWq9rt1CkVYAuVFGDoj0KHCipK0SXRhXc1ccbD4c90Hi6HpMl69safV6ED8it61lp4HHdr-LAlGZvM5EhAk5Ffjsf46WfYgGfyubCge_tp7JV12QPM8YGnlkcnJh/s3000/drops-seanymph.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2250" data-original-width="3000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3pupGMw6m40_BYzJlVolO0yTvZDj4PC0B-ruUtx4fIiwmyVwFxLRYPZGaxyNLfWq9rt1CkVYAuVFGDoj0KHCipK0SXRhXc1ccbD4c90Hi6HpMl69safV6ED8it61lp4HHdr-LAlGZvM5EhAk5Ffjsf46WfYgGfyubCge_tp7JV12QPM8YGnlkcnJh/w640-h480/drops-seanymph.jpg" width="640" /></a></div><p>Ihastuin Drops Designin sivuilla kauniiseen mekkoon, joka oli neulottu puuvillaisesta Muskat-langasta. Helman pitsiosan neulottuani totesin, ettei neuleesta tule mieluista. Purin aloituksen, ja langat jäivät kaapin pohjalle lojumaan. Kevään kaappien siivouksen myötä päätin etsiä langoille uuden käyttökohteen. Dropsin sivuilta valitsin ohjeen Sea Nymph -puseroon. </p><p>Pusero neulottiin ylhäältä alaspäin, jolloin työstä ei tarvinnut jälkikäteen ommella saumoja. Hihojen pitsikuvio tuo ilmeikkyyttä muutoin sileään neulepintaan. Helmaosa valmistui nopeasti ainaoikein-neuleena.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJQT96dvi6Djnuw8aD9s7uxuOLi0vBzM2yeussl0RY5E8kl0ieqfsOe7seVaLMu7l2KOhDZAhyPe_x-hOVFo4uO1ai38CufhK4qFASD5Rz5-g5gnHKiEg6-GHZWdp9vwleEK2AzcHqfFTNkw-9oEpkz-IGyuy_NJUMITYDNJFCuud7Xny9yfDZmg22/s2248/dropsseanymph.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1686" data-original-width="2248" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJQT96dvi6Djnuw8aD9s7uxuOLi0vBzM2yeussl0RY5E8kl0ieqfsOe7seVaLMu7l2KOhDZAhyPe_x-hOVFo4uO1ai38CufhK4qFASD5Rz5-g5gnHKiEg6-GHZWdp9vwleEK2AzcHqfFTNkw-9oEpkz-IGyuy_NJUMITYDNJFCuud7Xny9yfDZmg22/w640-h480/dropsseanymph.jpg" width="640" /></a></div><p>Ohje: <a href="https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=7357&cid=11">Drops Design</a></p><p>Lanka: Drops Muskat, väri salvianvihreä (80), 350 g</p><p>Puikot: 4 mm</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-77173894633388905822023-07-18T14:14:00.000+03:002023-07-18T14:14:17.701+03:00Kesäillan Kymppi 2023<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvWq9_3AitqJiyvUpodKtXNAV9Lq-5YYw7wpf1fEPzWQgjfjDPJ6JDwUGMaXHLC0SpvXw3NUzIlOzxTuRDuAbE81-zcK1TRb7CU5X5T73dBhbpqXK81Zd3tOWt56GU-XCLvTXdpW--Vn_QLKdhdQBz0MIWn1dnpfvunBciecOg4DKOtyDnXiSNWkVXXy0/s4000/20230714_180043.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvWq9_3AitqJiyvUpodKtXNAV9Lq-5YYw7wpf1fEPzWQgjfjDPJ6JDwUGMaXHLC0SpvXw3NUzIlOzxTuRDuAbE81-zcK1TRb7CU5X5T73dBhbpqXK81Zd3tOWt56GU-XCLvTXdpW--Vn_QLKdhdQBz0MIWn1dnpfvunBciecOg4DKOtyDnXiSNWkVXXy0/w640-h480/20230714_180043.jpg" width="640" /></a></div><p>Kesäillan Kymppi järjestettiin taas kolmen koronataukovuoden jälkeen Artjärven maalaismaisemissa. Paikalla oli ilahduttavasti lähes sata juoksijaa, jotka osallistuivat joko kuuden tai kymmenen kilometrin matkalle. Ilta oli kesäisen lämmin, + 24<span style="background-color: white; color: #4d5156; font-family: arial, sans-serif; font-size: 14px;">°</span>C, mutta aurinko oli juoksun aikana onneksi pilvessä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4a4p49ZQyClMsZTb4P2CccMrGdnu08bDmsQhX9RZbDXeYhj4NYV_W-nh_Sjk-PWkoJbGt_eSTZ2HDRGfXAk7SrkER81ABg8OesjtTbEvzW8mBqO_NbDBTU32kOgwaHw4wz9jJlGkwMQ6gwEOBquLdBAEL2Is7kkljgP_Wln6dQDAFyOM6jRLHX8z6qmM/s4000/20230714_180120.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4a4p49ZQyClMsZTb4P2CccMrGdnu08bDmsQhX9RZbDXeYhj4NYV_W-nh_Sjk-PWkoJbGt_eSTZ2HDRGfXAk7SrkER81ABg8OesjtTbEvzW8mBqO_NbDBTU32kOgwaHw4wz9jJlGkwMQ6gwEOBquLdBAEL2Is7kkljgP_Wln6dQDAFyOM6jRLHX8z6qmM/w640-h480/20230714_180120.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pisimmät juoksijat olivat vaarassa jäädä lähdössä kiinni maalivaatteeseen. </td></tr></tbody></table><p>Alkuverryttelyssä tekemäni kovavauhtiset kiihdytykset tuntuivat kovin hengästyttäviltä ja samalta tuntuivat ensimmäiset kilometrit itse kisassakin, vaikken aloittanutkaan edes kovin kovaa. Alkumatkasta kuljimme useiden hevosaitausten ohitse. Ihmettelipä yksi aasikin menoamme. Mukava oli kesäisessä illassa juosta upeissa maalaismaisemissa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg_sg7oyRgq8bSolJA9VeppTOOJPI8SHldl7_R2go633WG5PtMjoO_hGfl8R5fLFkq4x7LrAqMFrz29bsj9gAXrPyQ8aP5Ecn0x6BkmLS5Qxqgbcy3jOUig3MKIyC3mpkhkCAeAYqDdXyk87ML4xbD7eAQYDjb8InwK4lCHNY8SsnYebojLv03Tovxl9c/s4000/20230714_171840.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg_sg7oyRgq8bSolJA9VeppTOOJPI8SHldl7_R2go633WG5PtMjoO_hGfl8R5fLFkq4x7LrAqMFrz29bsj9gAXrPyQ8aP5Ecn0x6BkmLS5Qxqgbcy3jOUig3MKIyC3mpkhkCAeAYqDdXyk87ML4xbD7eAQYDjb8InwK4lCHNY8SsnYebojLv03Tovxl9c/w480-h640/20230714_171840.jpg" width="480" /></a></div><p>Edellisestä Kesäillan Kympistäni oli aikaa jo neljä vuotta, joten olin osin unohtanut, miten mäkinen reitti olikaan. Ihan en askeltani saanut kunnolla rullaamaan, mutta alun hengästyminen sentään tasaantui matkan edetessä. Jaksoin hyvin omaa, tasaista vauhtiani, ja lopussakin oli vielä hyvin voimia kivuta kilometrin mittaista ylämäkeä maaliin asti. Muutamia selkiäkin tuli loppumatkasta vastaan. Reitin varrella oli kivasti kannustusta, ja jokaiselle vilkuttelin kiitokseksi. Usein kannustus siitä vielä yltyi. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-879H_2gtMdxJXOyq0Zp8b37_F3MkecwAwBp6ndY0h1Gfw3Df6OE5tZn-gZCSPmbbSMTg0CSmYO7H-BPFotnZDBlBVuJJ-IrGgxc5EjCeQi1ElIh7t2ccUEuGc5Grhp3Gmahm8afB790iN05eH_tgxaXziSdWUtWo0TsT6gqm7_kwxl6yH2TdRTacDXs/s1440/20230714_185113_exported_144_1689356379249.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1440" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-879H_2gtMdxJXOyq0Zp8b37_F3MkecwAwBp6ndY0h1Gfw3Df6OE5tZn-gZCSPmbbSMTg0CSmYO7H-BPFotnZDBlBVuJJ-IrGgxc5EjCeQi1ElIh7t2ccUEuGc5Grhp3Gmahm8afB790iN05eH_tgxaXziSdWUtWo0TsT6gqm7_kwxl6yH2TdRTacDXs/w640-h480/20230714_185113_exported_144_1689356379249.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimeinen kilometri paineltiin kokonaan ylämäkeä.</td></tr></tbody></table><p>Maalissa oma kelloni näytti matkan pituudeksi 10,2 kilometriä ja loppuajaksi 48:42, jolloin keskitahdiksi muodostui 4:46 min./km. Huomattavasti kovempaakin olen matkan joskus taittanut, mutta siitä on jo useampi vuosi aikaa. En ole tänä vuonna oikein saanut itseäni niin hyvään kuntoon, että pystyisin juoksemaan kovaa. Kaipaan kyllä sitä fiilistä, kun juoksu on helppoa ja kovasti hengästyneenäkin pystyy ylläpitämään vauhtia. Nyt juoksuni oli sellaista tasapaksua etenemistä, josta puuttui taistelutahto. Kesäillan Kympistä jäi siltikin oikein hyvä fiilis. Mieli tekee jo uudelleen viivalle. Mitäpä sitä muutakaan kesäisenä perjantai-iltana tekisi, kuin nauttisi juoksun huumasta, tuttujen tapaamisesta ja järjestäjän tarjoamasta hot dogista.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-35551851016587385802023-07-04T14:37:00.000+03:002023-07-04T14:37:33.770+03:00Juoksutekniikka haltuun<p>Minusta otetut juoksukuvat eivät yleensä varsinaisesti imartele. Olen kuvassa monesti joko täysin lysähtänyt tai sitten harpon pitkällä, kantapää edellä maahan tulevalla askeleella. Kädetkin viuhtovat minne sattuu. Juoksutekniikassani on varmasti paljon korjattavaa. Pieniä vinkkejä sain Aki Nummelan vetämästä juoksutekniikkaillasta. </p><p>Juoksimme ensin verryttelynä hidasta hölkkää ja teimme päälle muutamat reipasvauhtiset vedot. Sen jälkeen kävimme läpi yleisimpiä tekniikkavirheitä, joista pystyin raksimaan lähes jokaisen kohdan.</p><p>Nummelan mukaan yleisin virhe aloittelevalla juoksijalla on liian kova vauhti. Peruskestävyysharjoitukset juostaan helposti vauhtikestävyysalueella, koska hidas juoksu koetaan vaikeaksi. Tekniikkatreeneissämme liika vauhti näkyi myös reippaissa vedoissa: repivässä vauhdissa juoksu ei pysy rentona, jolloin tekniikka helposti hajoaa.</p><p>Hyvässä, ryhdikkäässä juoksussa...</p><p></p><ul style="text-align: left;"><li>katse on suunnattu eteenpäin.</li><li>ylävartalo on hitusen etukenossa. Ei kumarassa kuitenkaan.</li><li>lantio pysyy ylhäällä. Keskivartalon lihakset kunniaan!</li><li>kädet liikkuvat rennosti ja rytmikkäästi 90 asteen kulmassa.</li><li>jalka tulee alas päkiä edellä. On syytä hahmottaa, mikä osa jalasta on päkiää. Se ei tarkoita varpaillaan juoksemista.</li><li>askel tulee lantion alle. Riittävän tiheä askeltiheys hillitsee harppomista. Metronomi kannattaa peruslenkeillä asettaa nakuttamaan 165-170 lyönnin välille.</li></ul><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiowYl0hKyif0-65Fp8xQXrsz_41UpusHYhshngnZrxGl21Lz1aUMp_CMNV0cX2ai17VvNYv1MObB1uCBZYfIg-bYXvEKrV-rKUzm0zQrFbo2nAubJKGhjcaFpigtJm9SGNP0EUZ_n8OUoOifYVHMKyVFNwDPYWWzViqKmuXMf9uaAaZu0TWJXFyIpJipY/s4000/vitaminwell-juoksutekniikka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiowYl0hKyif0-65Fp8xQXrsz_41UpusHYhshngnZrxGl21Lz1aUMp_CMNV0cX2ai17VvNYv1MObB1uCBZYfIg-bYXvEKrV-rKUzm0zQrFbo2nAubJKGhjcaFpigtJm9SGNP0EUZ_n8OUoOifYVHMKyVFNwDPYWWzViqKmuXMf9uaAaZu0TWJXFyIpJipY/w480-h640/vitaminwell-juoksutekniikka.jpg" width="480" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vitamin Well järjesti kaikille avoimen juoksutekniikkaillan.</td></tr></tbody></table><p>Kävimme läpi muutamat harjoitteet, joiden avulla omaa juoksutekniikkaa pystyy hiomaan. Opettelimme polvennostokävelyä, polvennostojuoksua, tripplingiä sekä käsien vauhdikasta liikuttamista. Lopuksi kiihdytimme polvennostojuoksusta reippaaseen juoksuun, jossa hieman ylikorostaen pyrimme pitämään tekniikan kasassa. Kylläpä tuntui vaikealta ja melko koomiseltakin. Huomasin, että olen aiemmin tehnyt polvennostojuoksussakin monia virheitä. Vauhtini on ollut liian kova, askel liian pitkä ja nilkka on ennemminkin ojennettu kuin koukussa (liekö tanssiharrastukseni peruja?). Tärkeintä on tehdä liikkeet hallitusti.</p><p></p><p>Vaikka hyvän tekniikan hallinta auttaa taloudelliseen juoksuun, ei aloittelijan ole tarvetta suunnata ensimmäiseksi juoksutekniikkakurssille. Nummelan mukaan tekniikka paranee huomattavasti jo pelkästään juoksemalla. Parempi kunto auttaa tässäkin.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-7435221052198259392023-06-20T13:20:00.000+03:002023-06-20T13:20:23.032+03:00Helteiden helliessä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGjoxD8fGEvLr8PKl0xIgNxk8jJV0q_wIw4kGFfLpIy_BVQl-ihwBAA1dYlo66H9idHYCs1ITCvQd7rRsPdoGnYY_1VdyPOVgGIBery_flL77y_LE9HIHL3dz3qM9sbSQTVtF6A3y6FjVNau24lzY1c_sC8ABBHXnOdtX3tZFDXbWhWbXDFe3gBtuB-o0/s4000/haaganalppiruusupuisto.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGjoxD8fGEvLr8PKl0xIgNxk8jJV0q_wIw4kGFfLpIy_BVQl-ihwBAA1dYlo66H9idHYCs1ITCvQd7rRsPdoGnYY_1VdyPOVgGIBery_flL77y_LE9HIHL3dz3qM9sbSQTVtF6A3y6FjVNau24lzY1c_sC8ABBHXnOdtX3tZFDXbWhWbXDFe3gBtuB-o0/w640-h480/haaganalppiruusupuisto.jpg" width="640" /></a></div><p>Jos minun pitäisi nimetä lempivuodenaikani, vastaisin syksy. Jos minun pitäisi valita suosikkilämpötilani, vastaisin alle 20 astetta. Vuorokaudenajoista suosikkini on aamupäivä. Todellisuudessa pidän kaikista vuodenajoista, eikä päiväni mene räntäsateesta pilalle. Kun Suomessa asuu, on minusta turha valittaa säästä. Siihen kun ei itse pysty vaikuttamaan. Parempi ajatella positiivisesti ja sopeutua kulloiseenkin olosuhteeseen. </p><p>Ihanteellisin lämpötila juoksulenkille on itselläni 15 asteen kieppeillä. T-paidassa tarkenee hyvin, mutta lähdön hetkellä tuntuu vielä vilpoiselta. Helteellä, lämpömittarin lähennellessä jopa 30 astetta, hiki virtaa jo ovesta ulos astuttaessa. Silloin on vain sovitettava vauhti olosuhteisiin ja hyväksyttävä normaalia korkeammat sykkeet. Juoda pitää muistaa, samoin laittaa aurinkorasvaa. Pikkuhiljaa helteeseenkin ainakin jotenkin sopeutuu. Siinä se lenkki tulee tehtyä auringon kuumasti porottaessakin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg22f-cl_63SG7CoMqbewcW_tYTlODn6r9cukKfDbr2dtjfmy0MD576iWr1ueim2jyGoxjLu88zNndi3AdXdrKTdYEyefiT3y1PKmVaFxhLOq2JAXEvLjL80whrKi45EnlaXmu7EmclGvNHaJK4nbGkEagKBB6QV8gkYlelNZcVcKAcY3V0ZqtXdXm4wSc/s3000/haaganalppiruusupuistossa.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2250" data-original-width="3000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg22f-cl_63SG7CoMqbewcW_tYTlODn6r9cukKfDbr2dtjfmy0MD576iWr1ueim2jyGoxjLu88zNndi3AdXdrKTdYEyefiT3y1PKmVaFxhLOq2JAXEvLjL80whrKi45EnlaXmu7EmclGvNHaJK4nbGkEagKBB6QV8gkYlelNZcVcKAcY3V0ZqtXdXm4wSc/w640-h480/haaganalppiruusupuistossa.jpg" width="640" /></a></div><p>Helteitä harmittelen ainoastaan kilpailutilanteessa. Siksi en etukäteen suunnittelekaan kesälle puolimaratoneja tai ennätysvauhtisia kymppejä. Kilpailemista en silti kokonaan karta, sillä lappujuoksut toimivat hyvinä kovavauhtisina harjoituksina. Lähialueen perinteiset kylähölkät maalaismaisemissa ovat oivia tapahtumia myös lämpimässä säässä. Heinäkuussa aion osallistua ainakin <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2016/07/kesaillan-kymppi-2016.html">Kesäillan Kymppiin</a> ja <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/07/iitti-holkan-10-vuotisjuhlajuoksu.html">Iitti-hölkkään</a>.</p><p>Garminin urheilukelloni ilmoittaa, kuinka hyvin olen sopeutunut lämpöön. Tällä viikolla käyrä on ottanut selvän harppauksen ylöspäin, ja lukema on nyt 45%. En tiedä, mihin arvo perustuu ja kuinka korkealle prosentit voivat nousta, mutta minusta lukema kuulostaa hyvältä. Ja ihan mukavasti ovat viimeisimmät lenkit kulkeneetkin. Edes reipasvauhtinen kahdeksan kilometrinen ei tuntunut pahalta, vaan sain nauttia rennosta kulusta. </p><p>Sääolosuhteiden sijaan mieltäni on vaivannut oikea takareisi, joka kipuilee juostessa. Kevytvauhtisilla lenkeillä oireita ei juurikaan ilmene, mutta kovavauhtisissa vedoissa kyllä. Kävin tänään naprapaatin juttusilla ja sain matkaani reisiä vahvistavia jumppaliikkeitä. Juoksemista saan jatkaa kivun sallimissa rajoissa. Onneksi nykyään terveydenhuollossa suhtaudutaan entistä positiivisemmin liikkumiseen. Juoksua ei olla heti kieltämässä, vaan liike nähdään ennemminkin lääkkeenä. Toivotaan, että vaiva pian helpottaa.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-90189287590402773082023-05-31T15:08:00.002+03:002023-05-31T15:08:56.526+03:00Kunto kateissa Lahti-juoksussa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKxqJ9g_hVRRfgYvY2vVUJkzIjiQ11pWqCSE4gm7Ihqc28p-TRwUJZD6prpvDiSzwChxMdRzY7sCzooKsx9HWIrsSe6UJfyRaTLy7B9HCi-C_V5cRy-iFYpZTIY9B3ar8myX4sQbKHswSPkNgzpub5X5B5jEu4LxaQZCnxFu4xLH1CvGI8qdT-pDY5/s4000/20230528_111948.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKxqJ9g_hVRRfgYvY2vVUJkzIjiQ11pWqCSE4gm7Ihqc28p-TRwUJZD6prpvDiSzwChxMdRzY7sCzooKsx9HWIrsSe6UJfyRaTLy7B9HCi-C_V5cRy-iFYpZTIY9B3ar8myX4sQbKHswSPkNgzpub5X5B5jEu4LxaQZCnxFu4xLH1CvGI8qdT-pDY5/w640-h480/20230528_111948.jpg" width="640" /></a></div><p>Kevään kilpailuputkeni päättyi sunnuntaina järjestettyyn Lahti-juoksuun. Takareisikivun vuoksi olin juossut edeltävällä viikolla ainoastaan pari kevyttä puolen tunnin lenkkiä. Alkuverryttelyssä jalkani tuntuivatkin mukavan kevyiltä, ja avausvedot irtosivat helposti. Kovin hengästyttäviä ne tosin olivat.</p><p>Lahti-juoksuun oli ilmoittanut mukaan 250 juoksijaa. Melkoinen osallistujakato on käynyt tässäkin tapahtumassa, sillä joitakin vuosia sitten luku oli tuhannessa. Viiden kilometrin, kympin ja puolimaratonin lähtö tapahtui samaan aikaan Lahden Stadionilta. Jouduin alkuun pujottelemaan melkoisesti, sillä puolimaratonin kahden tunnin jänis laumoineen oli jostain syystä ryhmittäytynyt lähes eturiviin. Lopulta koukkasin ulkoradalle, jotta pääsin heti alusta 45 minuutin jäniksen peesiin. Otin tietoisen riskin lähtiessäni niin kovaan kyytiin, sillä pari viikkoa aiemmin olin Helsinki City 5:lla juossut viisi kilometriä samalla tahdilla, kuin nyt olisi pitänyt jaksaa kymmenen. Harvoin lähden kilpailussa tavoittelemaan "ihan ok"-aikaa, jos minulla yhtään on uskoa parempaan tulokseen.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDAlOaydnjCB3ZySFXWKTzV_Lbf5u2vuM6I6koxmrBAWbrCLhjTFmNKkvbiFJmyKd_kTfGocBcnv1nNFKJ-6rT_ot32kgUdhboM8UdYiTDwvbyEZ5O-Vt-a-1rZ91EFSk9uzayhMQoUPgGY_PuGIJD-CtOIEddPDxxYQz6YcyWYJ4jPyUWLnHMTc_3/s4000/20230528_115324.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDAlOaydnjCB3ZySFXWKTzV_Lbf5u2vuM6I6koxmrBAWbrCLhjTFmNKkvbiFJmyKd_kTfGocBcnv1nNFKJ-6rT_ot32kgUdhboM8UdYiTDwvbyEZ5O-Vt-a-1rZ91EFSk9uzayhMQoUPgGY_PuGIJD-CtOIEddPDxxYQz6YcyWYJ4jPyUWLnHMTc_3/w640-h480/20230528_115324.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDM4pSFKPQ-kZjOO6oJ3xaMEbtSH3QzgrvKKEg4DanC-SWSIWYz2uk5xCb3mEe_hH-QkS9Nyd7CfxLxFXh6MzEdJrBnN8_l9arMR4Gu1TdI0wBaQ7o56Xqj_6PxRqbqeGeGPkN0u3o_4ePVNAtptFYJ0_GGJ5gm1aCmAUUfyFbFGFRDxulV4UKTjbC/s4000/20230528_115328.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDM4pSFKPQ-kZjOO6oJ3xaMEbtSH3QzgrvKKEg4DanC-SWSIWYz2uk5xCb3mEe_hH-QkS9Nyd7CfxLxFXh6MzEdJrBnN8_l9arMR4Gu1TdI0wBaQ7o56Xqj_6PxRqbqeGeGPkN0u3o_4ePVNAtptFYJ0_GGJ5gm1aCmAUUfyFbFGFRDxulV4UKTjbC/w640-h480/20230528_115328.jpg" width="640" /></a></div><p>Ensimmäinen kilometri kulki peesiä tavoitellessa vauhdikkaasti aikaan 4.12. Seuraavan kilometrin jänis nakutteli sekunnilleen tavoitevauhtia 4.30, ja juoksuni tuntui hyvältä. Pikku-Veskulta poistuttaessa juoksimme hetken loivaa ylämäkeä, jossa en pysynytkään enää jäniksen mukana. Jäin jälkeen kymmenisen metriä, enkä saanut sitä kurottua tasaisellakaan umpeen. Kolmen kilometrin kohdalla sijainnut juoma-asema oli ratkaiseva niitti. Vauhtini hidastui vesimukia hörppiessä, joten jänis pääsi loikkimaan lopullisesti karkuun. Se oli valtava henkinen kolaus, enkä enää loppumatkasta päässyt nauttimaan peesin tuomasta helppoudesta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4MExW83YAqbiGZbF7gzvGE2FG5uzRG5H_Y4ROSSqKqOwiQhibB1vsulK6oOVUgK7lPi7C-YLuByqoFoquJOx4K_0bJ0n-ak7Lrw_jJyuuNx-a_jd9mCMio9K3NFtvhEKmkFva-LbSSV2wQHKOc1a4A7cEoouyTcroEh40DIoDPR5dBsV-ZywKhUzy/s4000/20230528_112808.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4MExW83YAqbiGZbF7gzvGE2FG5uzRG5H_Y4ROSSqKqOwiQhibB1vsulK6oOVUgK7lPi7C-YLuByqoFoquJOx4K_0bJ0n-ak7Lrw_jJyuuNx-a_jd9mCMio9K3NFtvhEKmkFva-LbSSV2wQHKOc1a4A7cEoouyTcroEh40DIoDPR5dBsV-ZywKhUzy/w640-h480/20230528_112808.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBKZfIOUpQGCpXXYJTuec38PIWrx3BTg9akAV5iV4QcdIQ3HzvGwr1Zmx2boOiI-BdH847cCqp6LBQNVWe7az_twGMb1OzYLrx_ZM2AIHAh8CXiDYlJaDBf4jCR7xC42WdNsDyVR3p7MSu7jv2u9AvP2H6JpAYR6HCAJ8I9fQyZeXWfVvlROQoiPbv/s4000/lahtiijuoksu-pikkuvesku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBKZfIOUpQGCpXXYJTuec38PIWrx3BTg9akAV5iV4QcdIQ3HzvGwr1Zmx2boOiI-BdH847cCqp6LBQNVWe7az_twGMb1OzYLrx_ZM2AIHAh8CXiDYlJaDBf4jCR7xC42WdNsDyVR3p7MSu7jv2u9AvP2H6JpAYR6HCAJ8I9fQyZeXWfVvlROQoiPbv/w640-h480/lahtiijuoksu-pikkuvesku.jpg" width="640" /></a></div><p>Puolivälin ohitin vielä tavoiteajassa 22:32, mutta sen jälkeen vauhtini hidastui huomattavasti. Juoksin neljä seuraavaa kilometriä viiden minuutin tahdilla. Vesijärven rantatiellä tuuli puhalsi todella kovaa vastaan, ja paikoin tuntui, etten pääse kankeilla jaloillani lainkaan eteenpäin. Menoni oli melkoista laahustamista. En lopussakaan jaksanut enää nostaa vauhtia, vaan viimeinen kilometri oli koko kilpailun hitain.</p><p>Loppuaikani 10 kilometrin matkalla oli 48:13, jolloin keskitahdiksi muodostui 4.49 min./km. Maalissa kaikki osallistujat saivat järjestäjän tarjoaman keittolounaan sekä sponsoreiden tuotteita. </p><p>Katoavaista on juoksun helppous ja lennokkuus.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-51856981073093005942023-05-15T15:48:00.001+03:002023-05-16T10:04:24.925+03:00Käärijän tahdissa Helsinki City Running Dayssä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVb37qLI8ImzEFlSKI52xRoaebHgd0J9zq66QnkEWg91KXh2NexJSHZx5Wtltzqsb1jkhImPvo7MA9EC8s6KAZ93iNc5gbbZtb3ZQH633RyS0F5xJ1D4weaM1yf45aChazWsqzO_PReH-qBRz_HGF0beEHpfEJ_38jrKdZS_n7AOXaX91fZaC_JgT7/s4000/hcrd-marathon.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVb37qLI8ImzEFlSKI52xRoaebHgd0J9zq66QnkEWg91KXh2NexJSHZx5Wtltzqsb1jkhImPvo7MA9EC8s6KAZ93iNc5gbbZtb3ZQH633RyS0F5xJ1D4weaM1yf45aChazWsqzO_PReH-qBRz_HGF0beEHpfEJ_38jrKdZS_n7AOXaX91fZaC_JgT7/w640-h480/hcrd-marathon.jpg" width="640" /></a></div><p>Helsinki City Running Day on juoksijan juhlaa. Iso tapahtuma kokoaa yhteen juoksun ystäviä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Yksin ei tarvitse matkaa taittaa, ja innostava juoksuelämys alkaa jo exposta numeroa haettaessa. Tänä vuonna sääkin oli ihanan aurinkoinen, joskin itse juoksuun turhan kuuma. Tapahtumaan oli ilmoittautunut yhteensä 14 500 juoksijaa. Perjantai-iltana lapset kirmasivat oman minimaratoninsa, lauantain matkavalikoimassa oli viiden kilometrin lisäksi puolimaraton ja maraton. Olin juossut puolimaratonin huhtikuun alussa Berliinissä, joten viiden kilometrin pyrähdys oli itselleni oikein sopiva.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCD880269scl1ugi8vkVx2M506AIsYJPr2VmhctZFB3-BuqULxmS3fsJcEAS-AF4AbNzVXRsdvLxQIU8a1TLl9ZsSFFG1CSl0-mYKJr-8oYtDpJEYfC2mABnitlPyqXehwDE9IO3UgWhYxEgEJ-O39XXnHN0NR18SYAOZxRIAvR6BlhAelBSez8MDM/s3384/hcrd-citymarathon.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2538" data-original-width="3384" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCD880269scl1ugi8vkVx2M506AIsYJPr2VmhctZFB3-BuqULxmS3fsJcEAS-AF4AbNzVXRsdvLxQIU8a1TLl9ZsSFFG1CSl0-mYKJr-8oYtDpJEYfC2mABnitlPyqXehwDE9IO3UgWhYxEgEJ-O39XXnHN0NR18SYAOZxRIAvR6BlhAelBSez8MDM/w640-h480/hcrd-citymarathon.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz_jSmqJdVzU8Pm2XBNYu-a4lywwc70_6mn6hNVN5kWI_Mj0CI8xE1ByV3ogd-45zZ_cNaLZcY6AuH23ZcQOmvRHy28nV_yzJDwA8mRIiDz6rvnINW7Z9mdIafl6o5HKa2ks39twBJuviREiwwgekTdwQu7MlGwCmVUGKwtHLBSb86mqRPPS-vAh3M/s3227/hcrd-helsinkicitymarathon.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2420" data-original-width="3227" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiz_jSmqJdVzU8Pm2XBNYu-a4lywwc70_6mn6hNVN5kWI_Mj0CI8xE1ByV3ogd-45zZ_cNaLZcY6AuH23ZcQOmvRHy28nV_yzJDwA8mRIiDz6rvnINW7Z9mdIafl6o5HKa2ks39twBJuviREiwwgekTdwQu7MlGwCmVUGKwtHLBSb86mqRPPS-vAh3M/w640-h480/hcrd-helsinkicitymarathon.jpg" width="640" /></a></div><p>Maratoonarit starttasivat Käärijän Cha Cha Chan tahdissa puoli kymmeneltä aamupäivällä ja suuntasivat kauniisti kevätauringossa kimaltelevan Töölönlahden rantamille. Vitosen lähtö tapahtui puoli tuntia myöhemmin, mutta reitti suuntautui Mannerheimintien remontin vuoksi kohti Vauhtitietä. Alppipuiston koukkauksen jälkeen ohitettiin Eläintarhan kenttä ja palattiin kohti Olympiastadionia. Reittiä oli etukäteen mainostettu nopeaksi ja tasaiseksi, mutta sitä se ei ollut. Mäkiä oli useampia, samoin tiukkoja käännöksiä. Maisematkaan eivät kovin kummoisia olleet. Kannustusta olisin matkan varrelle myös toivonut.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMUEVd7Hq10t26CaSJGNHSlwTTmx8GdO3PKY9_UwFZgq1wzP7K9tZiE6C3QiTm_INMjNgMK8h9b5Du5wAM7lIgZXOzNqPXnxuvgHTN4vK9_c1KuIHiqtZAS95oEMT8qmT4YemHL_6iTU51b1igft2tTCukA4heLMUFiL_qj78jLSIb7og1fkfoJ1W0/s2048/hcrd-city5.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMUEVd7Hq10t26CaSJGNHSlwTTmx8GdO3PKY9_UwFZgq1wzP7K9tZiE6C3QiTm_INMjNgMK8h9b5Du5wAM7lIgZXOzNqPXnxuvgHTN4vK9_c1KuIHiqtZAS95oEMT8qmT4YemHL_6iTU51b1igft2tTCukA4heLMUFiL_qj78jLSIb7og1fkfoJ1W0/w640-h426/hcrd-city5.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vauhdin hurmaa Vauhtitiellä. Kuva: Petteri Jokela</td></tr></tbody></table><div><br /></div>Hitusen lannistavaa oli myös se, että reitti sivusi Olympiastadionin reunamia jo kolmen kilometrin kohdalla, mutta silti edessä oli vielä kahden kilometrin koukkaus etupihan ympäri ennen kuin kaarsimme sisään Stadionin portista. Oma juoksuni tuntui hyvältä koko matkan, joskaan ihan kaikkea en saanut itsestäni irti. Puuskutus olisi voinut olla lopussa kovempaakin. Maalissa sain osallistujamitalin ja kelpo kassillisen sponsoreiden tuotteita.<div><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFNS5p6snBBgLaaw3bYYIxfMcCgt6b_ykHH-OyIxBBxR_570_G9JretLow2DYts6TkzQHqI_OTVpwDLp7rXWd0ztAB8hV1k7z_wMDzU3JGd0hDQaFrsK17EvRq8mqV91CHg2v7AdLVd-6IRmtx_qTxrAlceJC42LlLuT3bHyopSoX1BXVi9g2VJQsu/s4000/hcrd-helsinkicityrun.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFNS5p6snBBgLaaw3bYYIxfMcCgt6b_ykHH-OyIxBBxR_570_G9JretLow2DYts6TkzQHqI_OTVpwDLp7rXWd0ztAB8hV1k7z_wMDzU3JGd0hDQaFrsK17EvRq8mqV91CHg2v7AdLVd-6IRmtx_qTxrAlceJC42LlLuT3bHyopSoX1BXVi9g2VJQsu/w640-h480/hcrd-helsinkicityrun.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puolimaratoonarit Musiikkitalon edustalla</td></tr></tbody></table><div><br /></div><div>Kelloni pysähtyi maalissa aikaan 22:20, joka on kaksi sekuntia kovempaa kuin viime vuonna. Keskitahdiksi muodostui 4:28 min./km. Edelleen olisin toivonut pystyväni kovempaan vauhtiin, mutta se ei ollut ensisijainen tavoite Helsinki City Running Dayhin osallistumisessani. Isossa tapahtumassa nautin eniten aurinkoisesta tunnelmasta, tuttujen kohtaamisesta, kannustuksesta ja matkailusta. Ne kaikki täyttyivät erinomaisesti.</div>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-6969803813099836302023-04-28T14:57:00.000+03:002023-04-28T14:57:37.214+03:00Vilakassa kevätsäässä Suijankoskenjuoksussa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0XEByX2uu1mRM5rb0T99_FT58YUQ7rVy6tdmw_2sLQiaQ2Nv3S4zkhWjr_Yv5Lc1JSoadctNihlHr7RlMCwZg6_zMouzwej74QRRMYgPfJ3mnk_n9KgWVuf2FJ8C-L0p2XkR73eLmboVIBe2fG6WcJngrnoiJfQKaFer_i4hwXTO1AzLJ-qPiWhGi/s4000/20230427_182158.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0XEByX2uu1mRM5rb0T99_FT58YUQ7rVy6tdmw_2sLQiaQ2Nv3S4zkhWjr_Yv5Lc1JSoadctNihlHr7RlMCwZg6_zMouzwej74QRRMYgPfJ3mnk_n9KgWVuf2FJ8C-L0p2XkR73eLmboVIBe2fG6WcJngrnoiJfQKaFer_i4hwXTO1AzLJ-qPiWhGi/w640-h480/20230427_182158.jpg" width="640" /></a></div><p>Keväiseen juoksutapahtumaan ilmoittautuessa ei koskaan etukäteen tiedä, millainen sää kisapäivälle osuu. Kevään oikukkuuden on huomannut hyvin perinteisesti huhtikuun lopulla järjestettävässä Suijankoskenjuoksussa. Jonain vuonna on hikoiltu yli 20 asteen lämmössä, kun taas tänä vuonna elohopea oli vain muutaman asteen nollan yläpuolella. Ennuste povasi vielä kilpailua edeltävänä päivänä poutaa ja seitsemää plusastetta. Lopulta mittari ei kuitenkaan noussut kuin neljään. Iltapäivän sade sentään ehti väistyä. Siirryin silti lähtöviivalle rohkeasti t-paidassa ja shortseissa. En sentään ollut ainut niin vähissä vaatteissa, mutta ohuet hihat eivät luultavasti olisi olleet liikaa, vaikka juostessa lämmin tulikin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi58suhCB04TwPw51Aih4i0onQxP9quEZOlPqlg706XaTOKOtamy3KEaEFxYL7OfatHC-qiOpWllevn7LhVEZPbzrfpUpA5gW1L6fjU2dhScn4prjnoVtzFk92T3TUR5DVUezvs5CkQljwgq0b3seayNYbPWZ03V2uLELbynm_HimOaQpzONzGC7zcv/s4000/20230427_175942.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi58suhCB04TwPw51Aih4i0onQxP9quEZOlPqlg706XaTOKOtamy3KEaEFxYL7OfatHC-qiOpWllevn7LhVEZPbzrfpUpA5gW1L6fjU2dhScn4prjnoVtzFk92T3TUR5DVUezvs5CkQljwgq0b3seayNYbPWZ03V2uLELbynm_HimOaQpzONzGC7zcv/w640-h480/20230427_175942.jpg" width="640" /></a></div><p>Tämän vuoden tapahtumaan oli ilmoittautunut mukaan 56 juoksijaa. Heistä 20 oli lapsia, jotka kiersivät oman lyhyemmän reittinsä. Ehdottomasti olisi viivalle mahtunut enemmänkin porukkaa, mutta onneksi en joutunut yksin matkaa taivaltamaan. Kiihdytin lähdöstä reippaaseen alkuvauhtiin, ja juoksuni tuntui alusta lähtien oikein hyvältä. Ensimmäinen kilometri kulki aikaan 4.29 ja toinen 4.37.</p><p>Kahden kilometrin kohdalla tuttu kilpakumppani pyrki ohitseni, joten ilmoitin liittyväni hänen peesiinsä. Tasaista 4.30-vauhtia painelimme peräkanaa hiekkatien loppuun saakka. Puhaltelimme mukavasti jo molemmat. Takaisin asvaltille käännyttäessä edellemme siirtyi N17-sarjan juoksija, joten peesaajani kehotti minua ottamaan uuden selän seurattavaksi. Puuskutin siinä vaiheessa jo selvästi, mutta pysyin helposti peesissä. Kunnes viimeisen kilometrin aikana hän pinkoi karkuun. Melkoisen helposti häneltä vauhtia vielä lopussa irtosi, sillä maalissa hän oli lopulta 18 sekuntia minua ennen. Oma viimeinen kilometrini kulki kuitenkin aikaan 4.17. Taisi osallistuminen olla hänelle vain matalasykkeinen vk-lenkki.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg862jUGfZFUZi8-8Q-xd0tcyGHpmlmpGkX-JlRlA1xVCIBVh6pcmw1281AocWaU87c3P1AaLkusg4vQFT7k7YusOaVqZBKs2OvwdCz4Ku9SfPgDtOI2cucNP9VcAEtecHnSoq81R1R4lp0XjBTVkyxYCe1HLxgen9IFPdMc4KpktCUBBVkGTLQQu07/s4000/20230427_182210.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg862jUGfZFUZi8-8Q-xd0tcyGHpmlmpGkX-JlRlA1xVCIBVh6pcmw1281AocWaU87c3P1AaLkusg4vQFT7k7YusOaVqZBKs2OvwdCz4Ku9SfPgDtOI2cucNP9VcAEtecHnSoq81R1R4lp0XjBTVkyxYCe1HLxgen9IFPdMc4KpktCUBBVkGTLQQu07/w640-h480/20230427_182210.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Perinteisen kylähölkän tunnuksena kankaiset, nauhoin solmittavat numerolaput.</td></tr></tbody></table><p>Loppuaikani 6,2 kilometrin reitillä oli 27:07, jolloin keskitahdiksi muodostui 4.28 min./km. Olisin toivonut vähän reippaampia kilometritahteja näin lyhyeen kilpailuun, mutta toisaalta suoritus on hyvin linjassaan edellisvuosiin verrattuna. Olen juossut nyt lähes saman ajan kolmena viimeisenä osallistumiskertana. Ennätykseni 26:24 on jo kuuden vuoden takaa. </p><p>Omaa juoksuvauhtiani enemmän olen huolestunut näiden perinteisten kylähölkkien tulevaisuudesta. Talkoolaiset eläköityvät kovaa vauhtia, eikä uusia tekijöitä tahdo löytyä. Juoksijoiden määräkin oli huolestuttavasti romahtanut. Ennen koronaa osallistujamäärissä päästiin Suijankoskellakin yli sadan. Juoksijoiden vähyys näkyy etenkin lasten sarjoissa. Aikuisistakin mukana ovat lähinnä ne kovimmat menijät. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-68346285039866150162023-04-14T10:05:00.000+03:002023-04-14T10:05:59.210+03:00Kevätkirmailuja<p>Keskiviikkona pääsin Jannan-päivän kunniaksi juoksemaan aurinkoisessa ja lämpimässä kevätsäässä. T-paidassakin tuli kuuma. Juoksuvauhti on taas mukavasti noussut pykälän ylöspäin, kun lumet ovat sulaneet. Vielä kun saisi hiekoitukset pois, niin ei tossu sutisi ylämäkivedoissakaan.</p><p>Odotan innolla kevään kilpailukautta. Alkuvuodesta vaivannut outo väsymys on väistynyt yhtä mystisesti kuin alkoikin. Syytä väsymykseen ja päänsärkyyn en keksinyt. Kävin jo tarkistuttamassa näköni sekä yleisimmät laboratorioarvot, mutta niistä ei löytynyt mitään poikkeavaa. Toivotaan, että saan taas nostettua harjoitusmääriäni ja nauttia virkeästä olosta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdDgA85WiXpKrP3-s1d7TJ4oOLJVayzR9HxIxtL8DowiINLw-wwCMfdxETvb8zd-copEwbubMS4z_hL5_N_Gr44uFPITKbyuM9C7Y9BLAXV9Ioe-W4h7hviF87eMaEp7L66_MVME-FmBlQecamQ26asNdSrM_HDTYdOW2iOsCZKQzmjCYOOThh4rkU/s4000/20230412_150938.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdDgA85WiXpKrP3-s1d7TJ4oOLJVayzR9HxIxtL8DowiINLw-wwCMfdxETvb8zd-copEwbubMS4z_hL5_N_Gr44uFPITKbyuM9C7Y9BLAXV9Ioe-W4h7hviF87eMaEp7L66_MVME-FmBlQecamQ26asNdSrM_HDTYdOW2iOsCZKQzmjCYOOThh4rkU/w480-h640/20230412_150938.jpg" width="480" /></a></div><p>Viikko sitten juoksemani Berliinin puolimaraton kulki oikein mallikkaasti, joten tästä on mielenkiintoista jatkaa kohti kevään muita kilpailuja. Huhtikuun lopulle olen merkinnyt kalenteriini perinteisen Suijankoskenjuoksun. Reilun kuuden kilometrin reitti kulkee Liikkalan maalaismaisemissa. Saa nähdä, millainen sää tapahtumaan osuu. Viime vuonna lähtöä odotellessa satoi lunta. Näissä kylähölkissä on aina mukava tunnelma, joskin osallistujia saisi olla mukana enemmän.</p><p>Toukokuun 13:s päivä juoksen viisi kilometriä Helsinki City Running Dayssä. Viiden kilometrin matka on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta, joten yksin ei varmasti tarvitse matkaa taittaa. Tänä vuonna ilmoittautumisessa oli pakollisena kohtana tavoiteaika, joten minäkään en toivottavasti päädy itselleni väärään lähtöryhmään kuten <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/05/karkipyoran-perassa-helsinki-city-5lla.html" target="_blank">viime vuonna</a>. Mannerheimintien remontti muutti harmillisesti reittiä, joten ihan keskustan nähtävyyksien ohi emme pääse juoksemaan. Maali sentään on Olympiastadionilla.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWoquh7sbT0jcr-9LP8lqb3lyzExRaYWNTdzYVuGnNDy6dxUDL4mWJUrlYZf9H9G2S3FyEVJcBtq7MG6QwIV3i9OmJCAf5SBPDa5Fj8COkDKcquGccX1PYxqkQjWQ3AIVmNztJU4ku3IWT7SPl1NUFeTmxPdy9ABeiOF_7XfTfZHwGA6yTeOXWHbRQ/s4000/20230412_151019.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWoquh7sbT0jcr-9LP8lqb3lyzExRaYWNTdzYVuGnNDy6dxUDL4mWJUrlYZf9H9G2S3FyEVJcBtq7MG6QwIV3i9OmJCAf5SBPDa5Fj8COkDKcquGccX1PYxqkQjWQ3AIVmNztJU4ku3IWT7SPl1NUFeTmxPdy9ABeiOF_7XfTfZHwGA6yTeOXWHbRQ/w640-h480/20230412_151019.jpg" width="640" /></a></div><p>Toukokuun lopulla osallistun vielä Lahti-juoksuun, jossa matkani on kymmenen kilometriä. Viime vuonna en päässyt osallistumaan kevään kilpailuihin täydessä terässäni, sillä olin huhtikuussa sairastanut koronan. Toivotaan, että tänä vuonna pysyn terveenä ja saan kevään myötä nostettua vauhtejani. Mikään näistä kolmesta tapahtumasta ei tosin ole sellainen, johon erityisesti panostaisin, vaan kaikki toimivat hyvinä, kovina harjoituksina muun harjoittelun lomassa. Silti sitä tietysti toivoo, että kisapäivänä kulku olisi kepeää.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-54795498662984795222023-04-07T12:13:00.001+03:002023-04-10T13:22:03.562+03:00Berliinin puolimaraton<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk-i0zw_DvO91fra-a0euGnDTaeW9M7PzSM02zM7hnb294YqG-s1YRKHIRUaEWMjUMOrtUBb92qBWQuAJCuFYO2zINviUmbtW4ylcjRYPWKyipCEFl-Qgl8tGx6pjBxalrQnM7rm_sHmBrxQgdavjYuFTj8YEwKGFTkySsA18v0dc9y1pQqfxjS1nD/s1496/20230403_151816~2.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1496" data-original-width="1061" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgk-i0zw_DvO91fra-a0euGnDTaeW9M7PzSM02zM7hnb294YqG-s1YRKHIRUaEWMjUMOrtUBb92qBWQuAJCuFYO2zINviUmbtW4ylcjRYPWKyipCEFl-Qgl8tGx6pjBxalrQnM7rm_sHmBrxQgdavjYuFTj8YEwKGFTkySsA18v0dc9y1pQqfxjS1nD/w454-h640/20230403_151816~2.jpg" width="454" /></a></div><p>Berliinin puolimaraton oli toinen juoksutapahtuma, johon osallistuin ulkomailla. Vuonna 2013 juostun Tukholman maratonin jälkeen olen suosinut kotimaisia kilpailuja niiden helppouden ja halpuuden vuoksi. Koska tälle keväälle ei löytynyt Suomesta sopivaa puolikasta, päätin hakea uusia elämyksiä ulkomailta. Ja se kannatti: Berliinin puolikas oli huikean hieno kokemus!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK19WtUaoyACjR4R1OWcaqyq9HlOXb8xgX9hcZvvXsH7DDbFPMyAbMDoQsoK54r3wtxQcA0ScspTnCJkw-wxDCkEiC7ZKtnT2zcWy1a_u5yrw9-v5VLdwPIdt8XnL2DG5e2oapE6viDp8cPnnmpPCISk-aqfNVv_rnuemkCa-UVemquEOFp8Fn15he/s4000/berliininpuolimaraton-l%C3%A4ht%C3%B6.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK19WtUaoyACjR4R1OWcaqyq9HlOXb8xgX9hcZvvXsH7DDbFPMyAbMDoQsoK54r3wtxQcA0ScspTnCJkw-wxDCkEiC7ZKtnT2zcWy1a_u5yrw9-v5VLdwPIdt8XnL2DG5e2oapE6viDp8cPnnmpPCISk-aqfNVv_rnuemkCa-UVemquEOFp8Fn15he/w640-h480/berliininpuolimaraton-l%C3%A4ht%C3%B6.jpg" width="640" /></a></div><p>Lensin Berliiniin kilpailua edeltävänä päivänä. Pikaisen ruokailun ja hotellille kirjautumisen jälkeen lähdin hakemaan osallistumismateriaaleja Tempelhofin vanhalta lentoasemalta. Mukana piti olla sähköpostiin tullut lähtölupa sekä henkilöllisyystodistus. Koska ruuhkaa ei ollut, sain numerolapun ja kenkään kiinnitettävän ajanottochipin nopeasti. Ranteeseen kiinnitettiin punainen osallistujanauha, jota näyttämällä pääsi aamulla tapahtuma-alueelle. Muutoin koin expon jokseenkin turhaksi, koska minulla ei ollut tarvetta uusille urheiluvaatteille tai kelloille. Turhaa matkustamista ja turhia askeleita. Mitään ilmaisnäytteitä messuilla ei jaettu. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhB_djVbX7wkJWN3GHc8_EhCCtLJsilxFXRIn5vOHPoc5U75ACfA52wipK9bC1dYuQheH8OybYfDvsaCQT9c6kdrVp4F6CEXXSQGrBCfh2izi-sTGj2uPkY0VelK5YSrP7n1kHrv2sd7W-Y8l3tH-zx6PNiWE7N0nQ-Q1-RxYBi0aJWbDLrKTFeSB_E/s4000/berliini-siegess%C3%A4ule.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhB_djVbX7wkJWN3GHc8_EhCCtLJsilxFXRIn5vOHPoc5U75ACfA52wipK9bC1dYuQheH8OybYfDvsaCQT9c6kdrVp4F6CEXXSQGrBCfh2izi-sTGj2uPkY0VelK5YSrP7n1kHrv2sd7W-Y8l3tH-zx6PNiWE7N0nQ-Q1-RxYBi0aJWbDLrKTFeSB_E/w480-h640/berliini-siegess%C3%A4ule.jpg" width="480" /></a></div><p>Hotelliltani oli parin kilometrin matka lähtöalueelle. Heti ulko-ovelta saattoi kilpailupäivän aamuna lähteä seuraamaan osallistujien muodostamaa letkaa. Yritin hyödyntää siirtymää ottamalla hölkkäaskelia, mutta vauhti oli lähinnä töpöttelyä suuren ihmismassan vuoksi. Lopulta tein alkuverkan ja venyttelyt läheisessä puistossa. En ollut etukäteen tajunnut, että tapahtuma-alueen portilta oli melkoisen pitkä matka lähtökarsinaan. Siinä meinasi jo tulla pienoinen paniikki, ehdinkö edes ajoissa viivalle. Juoksuksi oli pistettävä monen muun mattimyöhäisen kanssa. Vauhdissa kiskoin päältäni kuluneita trikoita ja collegea, jotka saattoi lähdössä kätevästi jättää järjestäjien niille varaamiin laatikoihin. Lopulta olin lähtöalueella muutamaa minuuttia ennen starttia. Lähtöryhmäni c starttasi yhdessä a- ja b-ryhmän kanssa kello 10.05. Lähtölaukauksesta kesti kuitenkin kahdeksan minuuttia ennen kuin pääsin matkaan. Hetken sain siis hengähtää. Lähtöä odotellessa oloni oli rauhallinen, sillä minulla ei sinällään ollut suuria aikatavoitteita. Harjoitteluni oli alkuvuodesta ollut osin rikkonainen.</p><p>Kun lopulta sain ylittää lähtöviivan, aukesi edessäni leveä baana, eikä ruuhkasta ollut tietoakaan. Pääsin hyvin starttaamaan omaa vauhtiani. Yleisöä oli heti ensimmäisessä kurvissa runsaasti kannustamassa. Ensimmäiset viisi kilometriä juoksuni tuntui hiukan kankealta, mutta sen jälkeen askel lähti mukavasti rullaamaan. Juoksin pääasiassa tien vasenta reunaa, sillä sain jatkuvasti ohitella muita. Keskellä tunsin usein jääväni sumppuun. Kuuden asteen lämpötilassa sortsit ja t-paita osoittautuivat hyväksi vaatevalinnaksi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo2GWoGsVhlmlaoJBe1hBuriZkr4Y3Yq0mdXwDl-I6OFFO6ft1SgXs-QNG6O-YVgPq_OPpKq__lplVm_e903u3LOs2-PS6U_JFdeg9a1YkShYfzkpmq4beoySUQBAIJrjD3mWdNCIP9-anz_D0gGh-7Qzmv-NqdEChtV5EkpBEv6S0311RR47j_y9V/s4000/berliininpuolimaraton-reitti.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo2GWoGsVhlmlaoJBe1hBuriZkr4Y3Yq0mdXwDl-I6OFFO6ft1SgXs-QNG6O-YVgPq_OPpKq__lplVm_e903u3LOs2-PS6U_JFdeg9a1YkShYfzkpmq4beoySUQBAIJrjD3mWdNCIP9-anz_D0gGh-7Qzmv-NqdEChtV5EkpBEv6S0311RR47j_y9V/w640-h480/berliininpuolimaraton-reitti.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX2jCWIeGY8JNIEO3UY5og-bCz2EwG3wKtXadBLcjHTbd1ChzINEpzyd0m-Aj1VMdIso5ztnv__esgDOsaS5vTvzer0ZzDFMpEQw1TCIQcXwc9oApaJHmqyn74igKPJqriNV3Eah9WbB29x4RPmia431DKpTihk7XnXAiKDgU06QTOmzuFda4LREmr/s4000/20230402_155733.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX2jCWIeGY8JNIEO3UY5og-bCz2EwG3wKtXadBLcjHTbd1ChzINEpzyd0m-Aj1VMdIso5ztnv__esgDOsaS5vTvzer0ZzDFMpEQw1TCIQcXwc9oApaJHmqyn74igKPJqriNV3Eah9WbB29x4RPmia431DKpTihk7XnXAiKDgU06QTOmzuFda4LREmr/w480-h640/20230402_155733.jpg" width="480" /></a></div><p>Juoksuni tuntui vain paranevan loppua kohti. Ei ihan ennätysvauhtia, mutta erittäin vahvaa ja nautittavaa. Vauhtini oli loppua kohti nousujohteinen. Viimeisillä viidellä kilometrilläkin tuntui, että voimia oli hyvin jäljellä. Oikeastaan koko matkan sain ohitella edellä meneviä, mistä sai tietysti lisää virtaa. Lisäksi ihmisten kannustus ja ennalta tuntematon reitti auttoivat. Koska reitti ei ollut ennalta tuttu, en osannut mielessäni panikoida, kuinka monta käännöstä tai pitkää suoraa on vielä edessä. Suomessa on eräänkin kerran tullut tahkottua loputonta suoraa teollisuusalueella, jossa ei ole kannustusta eikä välttämättä juuri kanssakilpailijoitakaan näkynyt. Berliinin reitillä oli myös useita bändejä siivittämässä menoa. </p><p>Yritin bongailla reitin varrelta Suomen lippuja, mutta en nähnyt yhtäkään. Muut Pohjoismaat olivat kyllä hyvin edustettuina. Tuloksista katsoin, että kilpailussa oli mukana 72 suomalaista juoksijaa. Omalla nimelläni sain useaan otteeseen kannustusta. Reitin varrella oli neljä juomapistettä, joissa tarjoiltiin vettä, urheilujuomaa ja teetä. Lisäksi loppupuolella olisi saanut hörpätä kokista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1-QgogAad7ouCdNsVb4KtPfJ5Euc7fBoVuinWazrJt2fAkyWu4QLfggpWdlOifKw6dC5TI2oBQfNL012z6qdrWNyTu015LJbeAPwlULmeF5lY39R-12IQaVygjT9DADijAdYN9-KIFnjrB9vrdBUGGWvX0yyq-x9V2R2BHVZa7hPsrHpbd-mh6iKR/s4000/berliininpuolimaraton-maali.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1-QgogAad7ouCdNsVb4KtPfJ5Euc7fBoVuinWazrJt2fAkyWu4QLfggpWdlOifKw6dC5TI2oBQfNL012z6qdrWNyTu015LJbeAPwlULmeF5lY39R-12IQaVygjT9DADijAdYN9-KIFnjrB9vrdBUGGWvX0yyq-x9V2R2BHVZa7hPsrHpbd-mh6iKR/w640-h480/berliininpuolimaraton-maali.jpg" width="640" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsoS06lBprWa_wjXYn-4dWHdfFzckgEZMRJewgs_jp5fqibBaRHWl3PNr6XOnt-KK6F3UeJcL9zEbaqg-YUwfvPhn7iCvNSFYVQLEcvTeAYgShiBUGl_P7OBiDsl-pmyzIC6JnZkdUssZ-ApMZoiM_hlrNyVGUgbwKcxxR8mW668Dta6x2Zb4KsJYK/s4000/berliininpuolimaraton-maalissa.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgsoS06lBprWa_wjXYn-4dWHdfFzckgEZMRJewgs_jp5fqibBaRHWl3PNr6XOnt-KK6F3UeJcL9zEbaqg-YUwfvPhn7iCvNSFYVQLEcvTeAYgShiBUGl_P7OBiDsl-pmyzIC6JnZkdUssZ-ApMZoiM_hlrNyVGUgbwKcxxR8mW668Dta6x2Zb4KsJYK/w480-h640/berliininpuolimaraton-maalissa.jpg" width="480" /></a></div><p>Hieno hetki oli juosta maaliin Brandenburgin portin läpi. Nostin käteni ylös voiton merkiksi. Loppuaikaani en lopulta edes katsonut, sillä olin juoksuuni joka tapauksessa tyytyväinen. Otin vastaan mitalin ja nautin maalissa tarjotusta alkoholittomasta oluesta ja banaanista. Ylleni kiedoin järjestäjän tarjoaman muovisen viitan, mutta siitä huolimatta minulle ehti tulla vilu ennen kuin ehdin takaisin hotellille. Loppuaikani, 1:39:58, tarkastin virallisista tuloksista vasta hotellilla. Olen aikaani todella tyytyväinen. Keskitahdiksi muodostui 4.45 min./km. Harvemmin olen kellottanut negatiivista splittia. </p><p>Voin lämpimästi suositella Berliinin puolimaratonia. Järjestelyt toimivat hienosti, ja reitti oli tasainen ja nopea. Vaikka juoksijoita oli ilmoittautunut mukaan kaikkinensa 35 000, oli kaduilla hyvin tilaa juosta omaa vauhtia. Katsojien ja kanssakilpailijoiden luoma tunnelma oli huikea. Ilmoittautumisen kanssa kannattaa olla ajoissa. Tämän vuoden tapahtuma myytiin loppuun tammikuun puolivälissä.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-36188214784039373282023-03-20T13:35:00.001+02:002023-03-20T13:35:50.098+02:00Sulaa baanaa Maantiejuoksucupissa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2k2c8_puBlpbSsML418IyyI5Z1Zliic8YDTdWXZMi6oiToSpTxBnK7fkYA9yTbXtBwc7G4pv42iBqTDZ_oM08XLzNGEMALpBF-4L7GzfwVqUJQDf3kKmgclYDJ4IruPP1tWCWso1fYPANswnxT8pjRa4bDGC64fjkbS_QyR9zHqCM9IdvU-1TVq5f/s4000/20230318_134858.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2k2c8_puBlpbSsML418IyyI5Z1Zliic8YDTdWXZMi6oiToSpTxBnK7fkYA9yTbXtBwc7G4pv42iBqTDZ_oM08XLzNGEMALpBF-4L7GzfwVqUJQDf3kKmgclYDJ4IruPP1tWCWso1fYPANswnxT8pjRa4bDGC64fjkbS_QyR9zHqCM9IdvU-1TVq5f/w480-h640/20230318_134858.jpg" width="480" /></a></div><p>Osallistuin lauantaina Maantiejuoksucupin viidenteen osakilpailuun Vantaalla. <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2023/02/vasynyt-testijuoksu.html" target="_blank">Kuukausi sitten</a> juoksuni oli loskaisella reitillä ollut todella tahmeaa, joten oli hyvä päästä testaamaan todellinen kisakunto sulilla teillä. Lämpömittarikin näytti mukavasti kuutta plusastetta, ja aurinko paistoi.</p><p>Kympin lähtöviivalle asettui 182 juoksijaa, vitosen kirmasi 88. Selvästi enemmän kuin helmikuussa. Oma juoksuni tuntui alkumatkasta melkoisen jähmeältä. Pelkäsin, että matkasta tulee todella pitkä. Jouduin vielä yksin halkomaan kovaan vastatuuleen. Ensimmäinen kilometri kulki aikaan 4.26. Sen jälkeiset kilometrit taivalsin noin 4.45-vauhdeilla. Kärkijuoksija tuli kovaa vastaan hitusen ennen neljän kilometrin kylttiä, ja sen jälkeen letka jatkui pitkänä nauhana ennen kuin itse pääsin viiden kilometrin kääntöpaikalle. Juoksijoiden määrä edelläni oli selvästi suurempi kuin takanani. Täytyy siis jälleen todeta, että Maantiejuoksucupiin osallistuu paljon ihan huipputason juoksijoita, mutta tavan kuntoilijoita mukana ei juurikaan ole. Kympin osallistujista 154 juoksi matkan alle 50 minuuttiin. Tunnin juoksijoita oli vain muutama. </p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPZM4e9uptugjBL4JUDHp21udW4rUnskoXsIn2s0RHCP_Awi75vvmMmYaqKM-nisP2n4mWhYbqk9gP9HIGOYDovLyl4kCxe2x7D-r1itdutkuqGOP9Z27Gy01EDai7rgTwDajAo7b3AfALRAATd9JpmYAG1c-vXJDQ7UJgvqawVcaVNz8bqwftoQSM/s2048/vantaanmaantiejuoksucup-l%C3%A4ht%C3%B6.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1365" data-original-width="2048" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPZM4e9uptugjBL4JUDHp21udW4rUnskoXsIn2s0RHCP_Awi75vvmMmYaqKM-nisP2n4mWhYbqk9gP9HIGOYDovLyl4kCxe2x7D-r1itdutkuqGOP9Z27Gy01EDai7rgTwDajAo7b3AfALRAATd9JpmYAG1c-vXJDQ7UJgvqawVcaVNz8bqwftoQSM/w640-h426/vantaanmaantiejuoksucup-l%C3%A4ht%C3%B6.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Eturivistä sortseissa matkaan. Kuva: Petteri Jokela</td></tr></tbody></table><p>Puolivälin jälkeen sain vihdoin juoksuni rullaamaan. Myötätuulessa oli helppoa painella, ja vauhti nousi 4.37:ään. Oli mahtava tunne, kun väsymystä ei lopussakaan tullut, vaan olo oli todella vahva. Nyt sain itsestäni jo niin hyvin tehoja irti, että puuskutin kuuluvasti. Viimeisellä kilometrillä irtosi hienosti vielä loppukirikin. Nettoaikani oli 46:42, jolloin keskitahdiksi muodostui 4.40 min./km. Vaikka tulos jää viime vuosien tasostani, jäi juoksusta hyvä fiilis. Alun tahmeuden jälkeen loppumatka kulki kepeästi, ja helmikuun ajasta lähti pois neljä minuuttia. </p><p>Alkuvuodesta vaivannut outo väsymys on helpottanut, mutta ei kokonaan väistynyt. Syytä väsymykseen en edelleenkään ole keksinyt. Peruslenkeillä en ole huomannut muutosta tuntemuksissa tai sykkeissä. Harjoitteluni on väsymyksen vuoksi ollut tavallista vähäisempää, joten sekin varmasti vaikuttaa kisatulokseeni. Toivon, että olotila tästä edelleen normalisoituu kevään kuluessa. Berliinin puolikkaalta ei ennätysvauhteja voi odottaa, mutta jospa kevyttä askelta kuitenkin.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-68167431361227541472023-02-20T12:48:00.000+02:002023-02-20T12:48:55.224+02:00Väsynyt testijuoksu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1DkR3p2HVXs_hWqIToTzLXgmagUhEbiVxt4eMJ4k9_liZRul22gjn2-AOitZ14k8Xh39T7tcRsDwpWt54YB57Lk7lPcgMAlliGNoeMGV_yGuFMS0Rm2S4xybc4JiSv4yfF9lDXPE-JpSw3y1b3jbonpt9vdv-_e_NByQR9nPFNDuhGteBLK3zh8m9/s2977/maantiejuoksucup.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2233" data-original-width="2977" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1DkR3p2HVXs_hWqIToTzLXgmagUhEbiVxt4eMJ4k9_liZRul22gjn2-AOitZ14k8Xh39T7tcRsDwpWt54YB57Lk7lPcgMAlliGNoeMGV_yGuFMS0Rm2S4xybc4JiSv4yfF9lDXPE-JpSw3y1b3jbonpt9vdv-_e_NByQR9nPFNDuhGteBLK3zh8m9/w640-h480/maantiejuoksucup.jpg" width="640" /></a></div><p>Juoksin lauantaina talven ensimmäisen testijuoksuni Vantaan maantiejuoksucupissa. Edellisen kerran olin juossut kilpaa marraskuussa. Kisapäivää edeltävänä yönä Suomen yli pyyhkäisi lumisadealue, joten toive sulasta alustasta ei toteutunut. Talvinen keli karsi selvästi osallistujia: jo (olemattomista) vessajonoista huomasi, ettei juoksijoita ole mukana läheskään yhtä paljon kuin marraskuussa. Tuloksista laskin, että osallistujia oli kaikilla matkoilla yhteensä 140. Kympille heistä lähti 89.</p><p>Olin tammikuisen flunssan jälkeen saanut alle hyviä harjoitusviikkoja, ja juoksu oli kulkenut tavanomaisen mallikkaasti. Sen sijaan kilpailua edeltävänä torstaina juoksemani reipasvauhtinen pätkä tuntui raskaalta. Tavoitteenani oli juosta kilometri 4.30:een, mutta käytin siihen 15 sekuntia enemmän. Vauhti tuntui silti todella työläältä. En silti vielä huolestunut, sillä olen aiemminkin juossut kilpailussa hyvin, vaikka kenraali on sujunut huonosti.</p><p>Starttihetkellä lämpömittari oli nollassa ja juostessa tarkeni hyvin ohuilla trikoilla ja pitkähihaisella puserolla. Jalkaani olin valinnut kesäkelin tossut, sillä alusta ei ollut jäinen. Sen sijaan irtolumi teki siitä lipsuvan. Onneksi aura-auto oli ehtinyt reitillä kulkea.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhehKG3FoBNMk9Of76qh3Tq8li-r74pO2Kin2fKHgukmJB48n7pMx6DivLKVzQ8fiGGB2Du6HR3hRkLP0IT-UW6IjhKE5aNWK2sN97uMQn4w4DwvcP6cI9hxCrnXufIf_gdJlS3HGprlKv7BFb568_czUaeDb4R5LWq72I3XDailHDVTr677tz0U1DU/s4000/maantiejuoksucup-vantaan.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhehKG3FoBNMk9Of76qh3Tq8li-r74pO2Kin2fKHgukmJB48n7pMx6DivLKVzQ8fiGGB2Du6HR3hRkLP0IT-UW6IjhKE5aNWK2sN97uMQn4w4DwvcP6cI9hxCrnXufIf_gdJlS3HGprlKv7BFb568_czUaeDb4R5LWq72I3XDailHDVTr677tz0U1DU/w640-h480/maantiejuoksucup-vantaan.jpg" width="640" /></a></div><p>Lähdin matkaan omaa hyvältä tuntuvaa vauhtiani. Tällä kertaa se asettui ensimmäisen alamäkivoittoisen kilometrin jälkeen viiden minuutin tuntumaan. Hengitys tuntui alussa jokseenkin oudolta, mutta tasoittui onneksi melko pian. Samantasoisia juoksijoita riitti mukavasti ympärille vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta. Tiellä oli loskaista, mutta melko hyvin löysin tossujeni alle pitävää alustaa. Loppumatkasta oli muutaman kilometrin verran lumisempaa, jolloin eteneminen oli melkoisen lipsuvaa. Keskellä tietä olisi ollut sulaa, mutta siinä juokseminen ei olisi ollut turvallista, ja keskilinjan ylittäminen on kilpailun sääntöjenkin mukaan kiellettyä. </p><p>Etenin koko matkan tasaista vauhtia. Koska tahti oli itselleni normaalia kilpailuvauhtia selvästi hitaampaa, tuntui matkanteko siltä, kuin olisin ollut normaalilla sunnuntaihölkällä. Toki sykkeet ja rasitus olivat korkeammat, mutta missään vaiheessa ei tullut fiilistä, että olisin mukana kilpailussa. Viimeisillä kilometreilläkään ei ollut tarvetta taistella aikaa tai väsymystä vastaan. Kunhan hölköttelin maaliin asti. Kovempaakaan en silti olisi päässyt. Rennosti ainakaan. Maalissa kello pysähtyi nettoaikaan 50:34. Keskitahdiksi muodostui 5.03 min./km. Tulos on kuusi minuuttia hitaampi kuin <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/11/lampimassa-kelissa-maantiejuoksucupin.html" target="_blank">marraskuussa </a>samalla reitillä juoksemani.</p><p>Mistä itselleni huono tulos sitten johtuu? Kuuden minuutin eroa ei selitä keli eikä kilpailemattomuus. Reilun viiden minuutin kilometritahti on harjoituksissa ollut "helppoa, reipasta", joka ei ole suuremmin vielä hengästyttänyt. Garmin oli kyllä viikolla luonnehtinut harjoittelun tilaani rasittuneeksi. En kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota, koska treenit olivat kuitenkin kulkeneet normaalisti. En havainnut muutosta sykkeissä tai juoksutuntumassa. Iltaisin olen ollut normaalia väsyneempi, joten luultavasti kroppa on jonkinlaisessa väsymystilassa, vaikka se ei vielä harjoittelussa näkynytkään.</p><p>Eipä tässä auta muu, kuin seurata tilannetta ja kuunnella kropan tuntemuksia entistä herkemmin. Toivotaan, että kyseessä on nopeasti ohimenevä väsymys ja pääsen jatkamaan normaalisti valmistautumista Berliinin puolimaratonille. Kuukauden päästä testataan seuraavan kerran, miten juoksu kulkee maantiejuoksucupissa.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-34147192990537032772023-02-14T12:47:00.000+02:002023-02-14T12:47:51.591+02:00Kaksi kertaa kovempi<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTTEmoJui30g1smcNQsAYWrLOblDQoIXw9RNNlZ3pR8k0s-I5vl3d0aSNife5cMWcJO7O7HTl_YZhCaxtdNm93niT70MXrvYhGeih4XXf7bSfFV-8rK41F3KC_QLEC5Nvax-Sx8_VlevdtaSyKKhn_ZQ36o9Xh7axpXbm8_vHnHrbWs6lTzgcoWSmh/s4032/20211222_140511.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTTEmoJui30g1smcNQsAYWrLOblDQoIXw9RNNlZ3pR8k0s-I5vl3d0aSNife5cMWcJO7O7HTl_YZhCaxtdNm93niT70MXrvYhGeih4XXf7bSfFV-8rK41F3KC_QLEC5Nvax-Sx8_VlevdtaSyKKhn_ZQ36o9Xh7axpXbm8_vHnHrbWs6lTzgcoWSmh/w640-h480/20211222_140511.jpg" width="640" /></a></div><p>Tammikuussa Tukholman-reissu ja sairastettu flunssa rikkoivat hyvän harjoittelurytmini. Helmikuun alkuun sain viimein tehtyä peräkkäin kaksi kovempaa treeniviikkoa. Lenkit kulkivat oikein hyvin, ja jaksoin juosta jokaisen harjoituksen hyvin suunnitelman mukaan. Treenijakson päättänyt vajaan kahden tunnin pitkiskin kulki vielä kevein jaloin, vaikka Garmin kuvailikin harjoittelun tilaani kuormittuneeksi. </p><p>Juoksin kahden viikon aikana kahdeksan kertaa ja kahdesti kävin hiihtämässä. Kovimmat vetotreenit tein sisätiloissa. Maton tasaisessa vauhdissa on vain niin paljon helpompaa pysyä, kuin yrittää pitää vauhtia yllä lumisilla ja liukkailla teillä. Juoksin matolla yhden ja kahden kilometrin vetoja. Vauhti kiihtyi veto vedolta, mutta oli lopussakin vielä hyvin juostavaa. Sunnuntain pitkät lenkit lähentelivät kahta tuntia. Ne juoksin rauhallisella seiskan tahdilla. Muutoin painelin viikon aikana helppoa pk:ta. Molemmille viikoille juoksukilometrejä kertyi noin 45, ja siihen päälle kymmenen kilometrin hiihdot.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieNdFWWHpJ1FTXGLeTRLABTMCBOHSOmEkLLYBZ8ZubeKxp-g5p-mUvsMGkM9FFl04fGb0Ij-sIs7ARYJC0oopK-p7Ily7mV0zFEhU2AXXbqdefU6YTk6_vo0WG11W0_0RK4Fvh881pFzvM0xH_MmEJ-dGhCl0WoPYaqupQEaVRPtUUkBGTCyeW-7Rr/s4032/20211222_143955.heic" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3024" data-original-width="4032" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEieNdFWWHpJ1FTXGLeTRLABTMCBOHSOmEkLLYBZ8ZubeKxp-g5p-mUvsMGkM9FFl04fGb0Ij-sIs7ARYJC0oopK-p7Ily7mV0zFEhU2AXXbqdefU6YTk6_vo0WG11W0_0RK4Fvh881pFzvM0xH_MmEJ-dGhCl0WoPYaqupQEaVRPtUUkBGTCyeW-7Rr/w640-h480/20211222_143955.heic" width="640" /></a></div><p>Berliinin puolimaratonille on aikaa enää vajaat seitsemän viikkoa. Onneksi olin ilmoittautunut sinne jo ennen vuodenvaihdetta, sillä tapahtuma myytiin loppuun tammikuun puolivälissä. Tämän viikon lauantaina osallistun Vantaan maantiejuoksucupiin. Tekee hyvää talven pk-hölköttelyn jälkeen saada tuntumaa myös kisavauhdeista. Ei tarvitse ihan kylmiltään Berliiniin lähteä. Tälle viikolle on luvattu plussakelejä, joten lauantaina saattaisi olla sulat tiet kilpailureitillä. Toivottavasti pääsisi ilman nastoja matkaan. Mitään aikatavoitetta minulla ei kilpailuun ole. Tarkoituksena on ainoastaan hakea tuntumaa kovaan juoksuun. </p><p>Onpa ihana huomata, kuinka päivät valaistuvat nyt rytinällä. Eilen illalla puoli kuuden aikaan oli vielä ihan valoisaa. Varmasti motivoi monia laittamaan lenkkikengät jalkaan. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-45467717046261690002023-01-22T14:28:00.000+02:002023-01-22T14:28:14.287+02:00Kelissä kuin kelissä<p>Viime viikon sunnuntaina päätin kovan treeniviikon vajaan kahden tunnin pitkään lenkkiin. Edellisenä päivänä satanut lumi oli plussa-asteiden jäljiltä sulanut vetiseksi sohjoksi, joten kenkäni kastuivat jo ensimmäisen kilometrin aikana. Yleensä minua ei vesikeli haittaa, mutta nyt jäinen vesi sai jalkateräni ihon kihelmöimään. Totesin, että niin kylmillä jaloilla en pystyisi kahta tuntia juoksemaan. Onneksi reitille osui myös kuivia pätkiä, jolloin jalat hetkeksi lämpenivät. Lopulta lenkki kulki oikein mainiosti märästä kelistä huolimatta.</p><p>En yleensäkään tuppaa valittamaan säästä. Juoksen ilolla ulkona kaikkina vuodenaikoina. Olen sitä mieltä, että sää on pukeutumis- ja asennekysymys. En siltikään ajattele, että ulos olisi lähdettävä säässä kuin säässä. Totta kai pyrin valitsemaan sateettoman hetken, ja lumipöpperön sijaan juoksen vetoni mieluummin matolla. Sään vuoksi lenkkini harvemmin jäävät kuitenkaan välistä. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDcx1JjtXgkcNxiIRPlwhUmvM5UMpSQODl56itE3YWOYDglWGTCfYIotmI4M7eCPtM205XMjetCDZCZGh_tU9PO77RG0pZF9J3Jb2vWCXyg7WRxKKLmYi3DTvz34UVKFXxhIwb-YMuL6jZDttbgzHf1ggpnvkJ4hBtvblUutGMTshiTR_lM2M47vaA/s1124/talvijuoksija1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="843" data-original-width="1124" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDcx1JjtXgkcNxiIRPlwhUmvM5UMpSQODl56itE3YWOYDglWGTCfYIotmI4M7eCPtM205XMjetCDZCZGh_tU9PO77RG0pZF9J3Jb2vWCXyg7WRxKKLmYi3DTvz34UVKFXxhIwb-YMuL6jZDttbgzHf1ggpnvkJ4hBtvblUutGMTshiTR_lM2M47vaA/w640-h480/talvijuoksija1.jpg" width="640" /></a></div><p>Edellisviikon hyvin sujuneen kovan treeniviikon jälkeen odotin kovin tätä viikkoa, jossa suunnitelmissa oli vetää vielä vähän kovempaa. Maanantaina iski kuitenkin flunssan oireet, joten juoksut jäivät juoksematta. Iltoihin vapautuneen ylimääräisen ajan käytin lukemiseen. Luettujen kirjojen listaan sain lisätä Natasha Lesterin Diorin salaisuuden sekä Richard Osmanin Mies joka kuoli kahdesti. Molemmat tarinat imaisivat hyvin mukaansa. Iltasaduksi olen valinnut Sofia ja Amanda Chanfreaun Giraffens hjärta är ovanligt stort. Finlandia-palkitun kirjan sanoista usea on kouluruotsillani mennyt ohi, mutta juonessa olen pysynyt hyvin kärryillä. Ilokseni bongasin kirjasta etunimikaimani. Vaikka nimeni on nykyään selvästi tunnetumpi kuin nuoruudessani, tuntuu nimen kuuleminen edelleen aina yhtä erityiseltä. Kirjan Janna asuu sirkuksessa kahden äitinsä kanssa ja on kirjeenvaihdossa päähenkilön kanssa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjikRnBAaqztHJJ7MZDUFREhhjaDdrok6JIDXPBYZffZAHpGMBxjhusYa4vpv_LNwKPPod15r72BpDMlLCjd4a1yjL2zSQ7Rf-zfxi5DlIteSuJescVQwBOpcZ0aRWagiiHpWww8ofNp-wDv-HB4hafdELzcn3YNJ1xlvZ1Sz8O1VeqBiZTVxR4-q2s/s4032/luminentie.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjikRnBAaqztHJJ7MZDUFREhhjaDdrok6JIDXPBYZffZAHpGMBxjhusYa4vpv_LNwKPPod15r72BpDMlLCjd4a1yjL2zSQ7Rf-zfxi5DlIteSuJescVQwBOpcZ0aRWagiiHpWww8ofNp-wDv-HB4hafdELzcn3YNJ1xlvZ1Sz8O1VeqBiZTVxR4-q2s/w480-h640/luminentie.jpg" width="480" /></a></div><p>Very Finnish Problems julkaisi Facebookissa suomalaisen vuosiympyrän. Siinä kuukaudet oli jaettu erikokoisiin lohkoihin sen mukaan, miten pitkiltä ne tuntuvat. Tammi- ja helmikuu oli merkitty selvästi muita suuremmiksi, kun taas kesäkuukaudet olivat todella kapeita viiruja. Itse nautin jokaisesta vuodenajasta, ja tällä hetkellä ajattelen, että alkuvuosi kuluu jopa liian nopeasti. Tammikuuta on enää viikko jäljellä, ja helmikuu etenee nopeaan, kun päiviäkin on vain 28. Eihän tässä enää montaa viikkoa ole aikaa harjoitella ennen huhtikuun alun Berliinin puolimaratonia. Toivottavasti vuoden sairastelut olivat tässä, jotta pääsen suunnitellusti ajoittamaan kuntoni huippuunsa.</p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-26085223887166700642023-01-10T14:05:00.001+02:002023-01-10T14:05:28.252+02:00Juoksutavoitteeni vuodelle 2023<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyK4Y6zcFOOjXVdn4ivM8jsoPK1Cq_jzyaBOjvfjRyhcP0GYPtKnjG3krqj1349TRNizBaufkRgigr6_GThsnswgywAvxlGWV1ePfTEj6__Qyz3f1WuNts4W04_6UpAITr3euhAajP7_jpHSRNXztWkBZM73r6JaEaVzeaP4cZgP6jSpjH8-v1v_fV/s4000/janneniltalenkki-palkintopalli.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyK4Y6zcFOOjXVdn4ivM8jsoPK1Cq_jzyaBOjvfjRyhcP0GYPtKnjG3krqj1349TRNizBaufkRgigr6_GThsnswgywAvxlGWV1ePfTEj6__Qyz3f1WuNts4W04_6UpAITr3euhAajP7_jpHSRNXztWkBZM73r6JaEaVzeaP4cZgP6jSpjH8-v1v_fV/w640-h480/janneniltalenkki-palkintopalli.jpg" width="640" /></a></div><p>Kymmenen vuotta sitten juoksin ensimmäisen maratonini: kesäkuussa 2013 kulutin tossujani Tukholman kaduilla reilun neljän tunnin verran. Maratonin juokseminen oli luontainen jatkumo säännölliselle juoksuharrastukselleni. En kuitenkaan loppujen lopuksi innostunut maratonin mittaisista matkoista, joten juhlavuoden kunniaksi en palaa Tukholmaan. Sen sijaan osallistun huhtikuun alussa Berliinin puolimaratonille. Se on elämäni toinen ulkomainen juoksutapahtuma. Koska matkaan on aikaa vajaat kolme kuukautta, en voi alkuvuodesta huolettomasti vain hiihdellä. Alle täytyy saada riittävästi myös jalkojen iskutusta ja vauhtitreenejä. Nähtäväksi jää, kuinka puolimaraton heti alkukeväästä kulkee. Omat haasteensa tuo lisäksi ulkomaille matkustus ja ison tapahtuman pullonkaulat.</p><p>Loppukeväästä olen ilmoittautunut Helsinki City 5:lle sekä Uusi Lahti -juoksuun. Lisäksi otan ohjelmaan tarjonnan mukaan lähialueen kylähölkkiä. Toivottavasti niiden järjestämiseen löytyy edelleen innokkaita talkoolaisia. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihO507SJNI5JSJjEJQfxMJZ5_5RqeJTQ7c5zvpNCzDQahquaLJ0MN44CqXwfCjeePceQdAndUWk9jjTcJvUh_vwQxB-w8s_4yqiNcebWLntYwGWqlYlM-RPTaUIxPihj6dxT5RMNie58G71PYMJoOTLtgAB80vrKN9vt8GY4gaqaMAk0pi6KY8MkBy/s3130/maantiejuoksucup.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2348" data-original-width="3130" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihO507SJNI5JSJjEJQfxMJZ5_5RqeJTQ7c5zvpNCzDQahquaLJ0MN44CqXwfCjeePceQdAndUWk9jjTcJvUh_vwQxB-w8s_4yqiNcebWLntYwGWqlYlM-RPTaUIxPihj6dxT5RMNie58G71PYMJoOTLtgAB80vrKN9vt8GY4gaqaMAk0pi6KY8MkBy/w640-h480/maantiejuoksucup.jpg" width="640" /></a></div><p>Täytän tänä vuonna 45 vuotta, joten saan ilmoittautua uuteen sarjaan. Aikuisurheilijoiden kilpailuissa sarjat ovat viiden vuoden välein, mutta muutoin jaottelu menee yleensä tasakymmenissä. Siten en juurikaan pääse hyötymään iästäni. Tai sitten täytyy bongailla pelkästään sellaisia kisoja, joissa 45-sarja on tarjolla. Toisaalta en niinkään perusta sijoituksistani, vaan kilpailen lähinnä itseäni vastaan. Sen suhteen ikääntyminen ei ole etu. Tuloskehitys ei ole niin helppoa kuin nuorempana, koska pelkästään palautuminen vaatii enemmän aikaa. Ennätyksen juokseminen on silti edelleen mahdollista. Kyse on vain siitä, kuinka paljon harrastukseen haluaa laittaa aikaa ja voimavaroja ja kuinka optimaalisesti harjoittelee. Terveenä täytyisi tietysti pysyä.</p><p>Luultavasti jatkan tänäkin vuonna samoin ajatuksin kuin aiemminkin. Nautin matalista sykkeistä ja juoksun flow'sta, harjoittelen säännöllisesti harjoitusohjelman mukaisesti ja osallistun fiiliksen mukaan eri tapahtumiin. En aseta määrällisesti tai ajallisesti mitään tulostavoitteita. Kilometrejä kertyy mitä kertyy, ja tulosparannukseen minulle riittävät sekunnitkin. Olen kuitenkin valmis tekemään töitä tuloskuntoni parantamiseksi. Juoksemaan minua ei tarvitse houkutella, mutta lihaskunto- ja koordinaatioharjoitusten suhteen minulla on petraamista. Juoksutekniikkani kaipaisi ammattilaisen ohjausta, joten asiantuntijan analyysi voisi olla keväällä paikallaan. Luulen, että saliharjoittelustakin tulisi mielekkäämpää, jos minulla olisi valmis ohjelma, jota noudattaa. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-16007279875383464832023-01-01T11:56:00.000+02:002023-01-01T11:56:13.633+02:00Juoksuvuoteni 2022<p>Jos kuvaisin kulunutta juoksuvuottani yhdessä sanalla, olisi se "nautinto". Juoksu on kulkenut lähes koko vuoden erittäin hyvin, ja olen usein lenkeilläni fiilistellyt juoksun huumaa. Olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut jälleen yhden vuoden liikkua terveenä.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEsZCIsujWdzFM_zRbt09hVBnogNSs4OuRdQKU9z_VkmS8MLUVIFSGsdtDo1S-D-HS_dFnQfonJI8yhoPdE_bhIX6MuhBJ6_ApF-dY3eRx2qDgkv-YSb1oLZd1hhDVRhsPj6YOW8JEd_KNXAZt7aR5IEsanHEP4cYsKOdTNPRt4Ct2vkRYvTxm-QyN/s3024/janneniltalenkki.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2268" data-original-width="3024" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEsZCIsujWdzFM_zRbt09hVBnogNSs4OuRdQKU9z_VkmS8MLUVIFSGsdtDo1S-D-HS_dFnQfonJI8yhoPdE_bhIX6MuhBJ6_ApF-dY3eRx2qDgkv-YSb1oLZd1hhDVRhsPj6YOW8JEd_KNXAZt7aR5IEsanHEP4cYsKOdTNPRt4Ct2vkRYvTxm-QyN/w640-h480/janneniltalenkki.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maalaismaisemissa Jannen Iltalenkillä</td></tr></tbody></table><p>Alkuvuodesta juoksu tuntui paikoin takkuiselta, osin sääolosuhteistakin johtuen, mutta askel keveni sopivasti kevään kynnyksellä. Avasin kilpailukauteni maaliskuussa <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/03/upea-kisakauden-avaus.html" target="_blank">Vantaan maantiejuoksucupissa</a>. Kymmenen kilometriä kulki kivasti alle 45 minuuttiin. Tuloksen perusteella haaveilin ennätyksestä huhtikuun puolimaratonilla. Unelmat kariutuivat kisaviikon alussa tehtyyn positiiviseen koronatestiin. Olosuhteet olivat Helsinki Spring Marathonilla olleet haastavat, joten voi olla, etten olisi ennätysvauhteihin yltänytkään, mutta pettymys oli silti suuri. Etenkin, kun taudin vaikutus näkyi huhti-toukokuun muissakin kilpailuissa. Vaikka itse tauti oli lievä, en koko keväänä päässyt koviin kisavauhteihin. <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/05/karkipyoran-perassa-helsinki-city-5lla.html" target="_blank">Helsinki City 5</a> kulki soolojuoksuna aikaan 22:22 ja <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/05/vastatuulessa-lahti-juoksussa.html" target="_blank">Uusi Lahti -juoksun</a> kymppi 46:37.</p><p>Kesä-heinäkuussa pääsin jälleen sairastumista edeltävälle hyvälle tasolleni. Askel oli peruslenkeillä kevyt ja sykkeet matalat. <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/06/jannen-iltalenkki-10-vuotisjuhlajuoksu.html" target="_blank">Jannen Iltalenkillä</a> iloitsin perinteisen kylähölkän tunnelmasta. Lämpimässä kesäillassa maalaismaisemissa kelpasi kirmata. Ikävää oli kuulla, että tapahtumalle ei luultavasti saada jatkoa. Heinäkuussa juoksin omatoimisen <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/07/vitosen-testijuoksu-12022.html" target="_blank">testijuoksun </a>radalla. 5000 metriä kulki huikeasti uuteen ennätysaikaan 21:07. Myös <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/07/iitti-holkan-10-vuotisjuhlajuoksu.html" target="_blank">Iitti-hölkässä</a> ylsin kautta aikain toiseksi parhaimpaan tulokseeni. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzJ6BLjLbc-UDjuDfCaMc2weuprj9ccDP85lxEFDtFRSjWTlMXsBG68Geg6sjKUS1pH4h6QRnck1p3mLIa-YP-JDqVLAtdF3gvGCS89tx2TYBOTBCYwxM-JWgI_wHdDCrfUat4b5ejj6C4e1uoiG9elEQh2-EPoZ11NNw2XMQ9G3HZIRR2ke38VlVv/s4032/20220622_195922(0).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4032" data-original-width="3024" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjzJ6BLjLbc-UDjuDfCaMc2weuprj9ccDP85lxEFDtFRSjWTlMXsBG68Geg6sjKUS1pH4h6QRnck1p3mLIa-YP-JDqVLAtdF3gvGCS89tx2TYBOTBCYwxM-JWgI_wHdDCrfUat4b5ejj6C4e1uoiG9elEQh2-EPoZ11NNw2XMQ9G3HZIRR2ke38VlVv/w480-h640/20220622_195922(0).jpg" width="480" /></a></div><p>Alkusyksystä kirjotin blogiini tekstin otsikolla "Miksipä ei kulkisi". Nautin juoksemisesta ja sen tuomasta hyvästä fiiliksestä todella paljon. <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/09/uudelle-minuuttiluvulle-pentin-holkassa.html" target="_blank">Pentin hölkässä</a> sekunnit olivat puolellani, ja kellotin reittiennätykseni uudelle minuuttiluvulle. <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/09/upeassa-syyssaassa-lasse-viren-holkassa.html" target="_blank">Lasse Virén Hölkässä</a> puolestaan pääsin palkintopallilla kättelemään itse olympiavoittajaa. Vuoden ainoan puolimaratonin juoksin lokakuussa <a href="https://jannanaskeleet.blogspot.com/2022/10/janisten-takaa-ajamana-vantaan.html" target="_blank">Vantaalla</a>. Odotukset olivat hyvin sujuneen harjoittelukauden jälkeen suuret, mutta ihan ennätystuloksiin en yltänyt. Loppuaikani 1:39:36 oli kuitenkin ihan kelpo suoritus. </p><p>Kaikkinensa juoksin vuoden 2022 aikana reilut 1800 kilometriä. Hiihtokilometrejä kertyi kolmisensataa. Määrä on pysynyt melko vakiona viimeiset vuodet, ja se on sopinut minulle hyvin. Minulla olisi hyvin varaa lisätä kilometrejä, jolloin tuloksissa saattaisi tapahtua vielä loikka ylöspäin. Toisaalta haluan käyttää vapaa-aikaani muuhunkin kuin juoksemiseen, kuten lukemiseen, käsitöihin tai kehonhuoltoon. Lisäksi urheilen mieluummin terveenä kuin tavoittelen ultimaattista parastani alipalautumisen riskirajoilla. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-2348103802185406389.post-27619176581287447102022-12-20T10:50:00.001+02:002022-12-20T10:50:09.098+02:00Kohti Berliinin puolimaratonia<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiooYroafTooG1fOdthdGsf5X5_YdMtvJQYwwVguzqIhRkB6EpVjUXCUheAzKwQGY6sOQ65-qZdWEKiIfwwFCSvru5XE04uuXApd47nq5sXfQKHlZoxU5TjIZN5nBKGfoCowWkgYHR4V4yanzR3LOFxCNXCfh_UbllLHVy4DIuqiGXHXYbclBkoJ7t6/s5472/tukholma.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="5472" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiooYroafTooG1fOdthdGsf5X5_YdMtvJQYwwVguzqIhRkB6EpVjUXCUheAzKwQGY6sOQ65-qZdWEKiIfwwFCSvru5XE04uuXApd47nq5sXfQKHlZoxU5TjIZN5nBKGfoCowWkgYHR4V4yanzR3LOFxCNXCfh_UbllLHVy4DIuqiGXHXYbclBkoJ7t6/w640-h426/tukholma.JPG" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Juoksin ensimmäisen maratonini Tukholmassa.</td></tr></tbody></table><p>Olen juossut säännöllisesti 12 vuoden ajan. Alusta lähtien olen osallistunut innokkaasti paikallisiin kylähölkkiin sekä isompiin massatapahtumiin. Ainoastaan kerran olen kilpaillut ulkomailla: juoksin ensimmäisen maratonini Tukholmassa vuonna 2013. Muistikuvat tuosta reissusta ovat melko hatarat, eikä sieltä ole otettu yhtään kuvaakaan. Lähdin matkaan maratonristeilyllä, jonka myötä muun muassa bussikuljetukset satamasta lähtöalueelle ja takaisin sujuivat näppärästi. Paluumatkalla laivan portaita laskeutui yksi jos toinenkin kankeasäärinen. Minulla ei ollut ensimmäiselle maratonille aikatavoitetta, joten en stressannut etukäteen alkuruuhkasta. Luultavasti pääsin matkaan hyvää, omaa vauhtiani. Reitin loppupuolelta on mieleen jäänyt eräs kadunpätkä, joka oli täynnä kannustajia. Huutomyrskyn siivittämä askel liisi kevyesti. Muita muistikuvia minulla ei ole reitistä tai tunnelmasta. Juoksun jälkeen hehkutin Facebookissa voittajafiilistä. En ollut saanut kramppeja tai hiertymiä, maha ei ollut mennyt sekaisin eikä kuuluisa 30 kilometrin muurikaan tullut vastaan. Vauhtikaan ei ollut pudonnut toisella kierroksella kuin neljä minuuttia. Tasaisen vauhdin taktiikalla päädyin loppuaikaan 4:14:09. </p><p>Tukholman-reissun jälkeen olen suosinut pelkästään kotimaisia koitoksia - monestakin syystä. Ensinnäkin ilmoittautuminen tuntuu helpommalta. Suomalaisten tapahtumien kotisivut ovat yleensä selkeät, ja niistä löytyy tarvittavat tiedot nopeasti. Ulkomaisista tapahtumista ei aina löydy edes edellisvuoden tuloksia, saati tietoa siitä, edellyttääkö osallistuminen lääkärintodistusta. Ulkomaiselle tapahtumalle kertyy myös hintaa. Pelkästään osallistumismaksu on yleensä korkeampi, etenkin jos kotimaiseen kisaan on ilmoittautunut early bird -hinnalla. Lisäksi aikaa menee lentojen ja hotellien selvittämiseen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjn7wavw1toKLsr1nyGMVJk6e7be6LLSu5qmxWgg_HpfIRZHMSV9be_OiO023awJGQjVhF9Ab05aEa8JVk6Z1OlkDHsBGgBoFmen_dbXpt2L-1_feUHSpmYXjJXb1_wDRvd_J1CEZe-TQBQkzlK9EfWTmyRZvYkiKYWaXVe_6VwQAaznN3NmMXK5N5G/s5472/IMG_2677.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="5472" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjn7wavw1toKLsr1nyGMVJk6e7be6LLSu5qmxWgg_HpfIRZHMSV9be_OiO023awJGQjVhF9Ab05aEa8JVk6Z1OlkDHsBGgBoFmen_dbXpt2L-1_feUHSpmYXjJXb1_wDRvd_J1CEZe-TQBQkzlK9EfWTmyRZvYkiKYWaXVe_6VwQAaznN3NmMXK5N5G/w640-h426/IMG_2677.JPG" width="640" /></a></div><p>Olen viime vuodet juossut tulostavoitteisesti. Ulkomainen tapahtuma sopii mielestäni hyvin fiilistelyyn, mutta en usko pystyväni siellä parhaimpaani. Matkustettaessa vatsa saattaa mennä sekaisin ja väsymys viedä voimia. Hyvien ruokapaikkojen löytäminen stressaa, ja helposti sitä turistikävelee jalkansa kankeiksi. Malttako sitä kisaa edeltävästi vain makoilla hotellihuoneessa? Ulkomaan startit tapahtuvat yleensä aamulla, jolloin en ole vetreimmilläni. Minulle sopii parhaiten iltapäivän kilpailu. Lisäksi kotimaassa lähdön ruuhkat ja vessajonot ovat maltillisia. </p><p>Suuri merkitys on ollut myös imagolla. Jos juoksisin maratoneja, tavoittelisin varmasti paikkaa New Yorkista, Lontoosta, Chicagosta tai Berliinistä. Puolimaraton ulkomailla ei sen sijaan kuulosta yhtään niin hohdokkaalta. Viitsiikö puolimaratonin vuoksi matkustaa niin pitkälle?</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheuCmuj3wvAEgeNkEQfBF04nPI1Cgu4TLehePtuaYfdrcPxiCLNDwpX61fK2zKmG4nIH6Iehc8bwf-PifumgBOEpuyY9FwPgE4hvdl3XKiz23zUntJJpSF7wsoAjwvwE0YCuGmr_E2xoBdbARPU0Jx6gAQoW1cI5UsiqRL0TVPzUVPa8xpr99rEn0A/s3002/stockholmmarathonfinisher.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2252" data-original-width="3002" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheuCmuj3wvAEgeNkEQfBF04nPI1Cgu4TLehePtuaYfdrcPxiCLNDwpX61fK2zKmG4nIH6Iehc8bwf-PifumgBOEpuyY9FwPgE4hvdl3XKiz23zUntJJpSF7wsoAjwvwE0YCuGmr_E2xoBdbARPU0Jx6gAQoW1cI5UsiqRL0TVPzUVPa8xpr99rEn0A/w640-h480/stockholmmarathonfinisher.jpg" width="640" /></a></div><p>Kun ensi kevään juoksukalenterista ei löytynyt sopivaa kotimaista tapahtumaa maalis-huhtikuulle, päädyin selailemaan Euroopan tarjontaa. Vahvimmiksi ehdokkaiksi nousivat Berliini ja Praha. Kummassakaan kaupungissa en ole aiemmin käynyt, mutta valitsin lopulta googlettelun ja kisaraporttien perusteella Berliinin. Toivottavasti siellä kannustus on suurta ja juoksuseuraa riittää koko matkalle. Niitä kun ei kotimaasta liiaksi saa.</p><p>Tällä hetkellä olen innoissani tulevasta matkasta. Onhan puolimaratonkin hyvä syy pienelle irtiotolle arjesta, ja saan varmasti ikimuistoisia kokemuksia. Ei tarvitse vuodesta toiseen raportoida ainoastaan samasta vantaalaisesta maratonreitistä. </p>Janna / Jannan askeleethttp://www.blogger.com/profile/17308866009622570707noreply@blogger.com0