tiistai 22. kesäkuuta 2021

Kolmososuudella Kymijokiviestissä

Avasin kesän kilpailukauteni juoksemalla kolmososuuden Kymijokiviestissä. Koska ilma oli lämmin, eikä minulla ollut tuoreita kilpailuja alla, päätin lähteä maltilla matkaan. Koko joukkueen suoritusta ei uskaltanut riskeerata liian optimistisella säntäilyllä.

9-osuuksinen Kymijokiviesti juostiin Kotkasta Kouvolaan, ja osuuksien pituudet vaihtelivat kahdesta kilometristä kahteentoista. Yhteensä matkaa kertyi 66 kilometriä. Reitti myötäili nimensä mukaisesti Kymijoen vartta. Tänä vuonna kilpailijoilla ei ollut gps:ää mukanaan, mutta vaihtopisteiden väliaikoja pystyi seuraamaan reaaliaikaisesti. 

Joukkueeni kaksi ensimmäistä viestinviejää viilettivät huikeaa vauhtia, joten pääsin omalle osuudelleni kärkipäässä. Osallistujien väliset erot olivat kasvaneet jo tässä vaiheessa sen verran suuriksi, että sain taivaltaa lähes koko osuuteni ypöyksin. Starttasin samaan aikaan paikallisen urheiluseuran edustajan kanssa, mutta hänen vauhtiinsa en kyennyt. Loppumatkasta minut ohitti yksi joukkue. 

Olin toivonut itselleni 6-7 kilometrin mittaista osuutta, mutta päädyin lopulta kilpailun pisimmälle, lähes 12 kilometrin, matkalle. Puolet osuudesta oli asvalttia, puolet hyväpintaista hiekkatietä. Loivaa kumpuilua reitillä oli jonkin verran. Juomapiste tuli vastaan seitsemässä kilometrissä, mutta olisin kaivannut sitä jo huomattavasti aiemmin. Olinkin hitusen kateellinen niille joukkueille, joilla pyöräili huoltaja koko ajan rinnalla. 

Juoksuni kulki kilometri kerrallaan ilman sen kummempia tuntemuksia. Aika tylsäähän se oli yksin juosta, mutta numerolappu rinnassa antoi tarvittavaa buustia. Vauhtini oli normaalia kympin kisavauhtia selvästi hitaampaa, joten kovin hengästyttävää menoni ei ollut. Kovempaakaan en kuitenkaan kyennyt. Kuntoni ei selvästikään ollut ihan kohdillaan kesän avauskilpailussani. Yleensä lähden kympin kisaan reippaalla vauhdilla ja pystyn silti pitämään vauhtia yllä hengästyneenä. Nyt matka painoi lopussa niin paljon, etten saanut aikaan edes minkäänlaista loppukiriä. Viimeiset kaksi kilometriä olivatkin kaikista hitaimmat. Koko matkan keskitahdiksi muodostui 4:47 min./km. Olin silti tyytyväinen, että sain lähetettyä seuraavan viestinviejämme matkaan etukäteen arvioimassani ajassa.

Reitti myötäili Kymijokea

Oman juoksuni jälkeen pääsin kunnolla nauttimaan viestijuoksun tunnelmasta. Kannustin muita juoksijoita jopa niin innoissani, että eräskin mies hämmentyneenä huikkasi olevansa vasta alkuverkalla. Tällainen viestijuoksutapahtuma olisi vieläkin kivempi, jos joukkueiden kaikki viestinviejät juoksisivat samaa, lyhyttä kierrosta. Tällöin kannustusta olisi reitin varrella enemmän, eikä matkaa tarvitsisi taittaa yksin. 

Meidän joukkueemme oli naisten sarjassa reilussa johdossa neljän osuuden jälkeen, mutta harmillisesti viides viestinviejämme harhautui reitiltä. Neljän kilometrin lisälenkki tiputti meidät kauas kärjestä. Tunnelma latistui hetkellisesti, mutta todella hienosti loput juoksijamme tsemppasivat ja napsivat lopuilla osuuksilla selkiä niin paljon kuin pystyivät. 

Kymijokiviesti oli todella mukava tapahtuma, ja olen iloinen, että pääsin avaamaan kesän kilpailukauteni huippujoukkueessamme.

© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall