sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Saulin SM-puolimaraton Vierumäellä


SAULin SM-maanteillä juoksemani puolimaraton on varmasti paras puolikkaani ikinä. Eikä pelkästään ennätysajan vuoksi. Vierumäellä oli kaikki kohdallaan: sää, reitti, juomahuolto ja kisakunto. Juoksin tasaisen kilpailun, jossa kierrosajat olivat hyvin lähellä toisiaan, eikä hyytymistä tapahtunut missään vaiheessa.

Puolimaratonin lähtö oli aamukymmeneltä. Herätessä mittari oli näyttänyt vielä paria astetta pakkasta, mutta asteet nousivat nopealla tahdilla selvästi plussan puolelle ja aurinko lämmitti mukavasti. T-paita ja sortsit olivat onnistunut asuvalinta. Irtohihat heitin pois kahden kierroksen jälkeen.



Kiersimme vajaan kahden kilometrin tasaista reittiä kaikkiaan 11 kertaa. Pidin tästä toteutustavasta todella paljon. Reitti tuli nopeasti tutuksi, ja maalialueella näki kannustajat useaan kertaan. Juomahuolto oli myös helppo toteuttaa. Lisäksi juoksijoita riitti ympärille koko ajan. Miesten kärki ohitti minut jo seitsemän kilometrin kohdilla, ja naisten voittaja Johanna Lindholm laittoi vilkun päälle yhdeksässä. Kovien juoksijoiden ohituksista sain vain itselleni lisää virtaa.

En osannut talven harjoittelukauden jäljiltä sanoa, mihin vauhtiin rahkeeni puolikkaalla riittäisivät. Niinpä en tälläkään kertaa lähtenyt tavoittelemaan mitään tiettyä kilometrivauhtia, vaan lähdin matkaan fiiliksellä. Ensimmäisen kilometrin kohdalla vilkaisin ensimmäisen kerran kelloani, joka näytti ajaksi 4.36. Sopivaa ennätysvauhtia siis. Ensimmäiset kaksi kierrosta hengittäminen tuntui melkoisen raskaalta. Pohdin, tuliko aloitettua liian kovaa. Onneksi hengitys siitä tasoittui, ja pääsin nakuttelemaan hyvin tasaisia kierrosaikoja.


Mieheni toimi kilpailun ajan huoltajanani ja tarjoili urheilujuomaa omista pikkupulloista. Tämä oli valtavan suuri apu, sillä minun ei tarvinnut pysäyttää vauhtiani juomapisteellä. Pullo oli helppo napata vauhdissa käteen, ja siitä oli myös helppo juostessa juomaa hörppiä. Olimme sopineet juottohuollon joka toiselle kierrokselle. Otin kilpailun aikana myös kahdesti geeliä.

16 kilometrin jälkeen matka alkoi jaloissa painaa. Yritin tsempata vauhdin kanssa, ettei se pääsisi putoamaan. Ajattelin, että nyt se tuttu puolikkaan muuri tulee taas vastaan. Raskauden tunne hävisi ilokseni melko nopeasti, ja kahden viimeisen kierroksen aikana tuntui, että virtaa on vielä todella hyvin. Tuttu reitti auttoi tässäkin varmasti paljon. Viimeisellä kierroksella puuskutin kaikkeni peliin. Maalissa tuuletin uutta ennätysaikaani 1:37:36.

Ennätysjuoksuni lisäksi sain nauttia paikallisen aikuisurheiluseuran juoksijoiden loistavasti seurasta. Joukkueena nappasimme myös SM-hopeaa.


4 kommenttia

  1. Hyvä Janna, Paljon Onnea, hieno suoritus taas! tv. iit

    VastaaPoista
  2. Muuten hyvä mutta ennätys ei ole tilastokelpoinen koska puolimaratonin matka oli vajaa vierumäellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillisesti kyllä. Olen kirjoittanut tämän tekstini ennen kuin matkan virallinen uusintamittaus tehtiin. No, onpahan helpompi mahdollisuus taas seuraavassa kisassa tehdä uusi ennätys! Vajaushan ei ollut muistaakseni kuin n. 80 metriä.

      Poista

© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall