Vitosen pikajuoksija


Keväällä 2013 tähtäsin Tukholman maratonille. Keräilin kilometrejä vauhtijuoksujen sijaan. Tuttavani houkutteli minua osallistumaan viiden kilometrin kilpailuun. Ajatus lyhyestä kilpailusta lähinnä kauhistutti: "En mä oo mikään pikajuoksija!"

Tukholman jälkeen pohdiskelin, ettei maraton ehkä sittenkään ole minun juttuni. Lyhyemmille matkoille siirtymistä puolsi myös seuraavan talven polvivaivat. En halunnut rasittaa jalkojani ja kroppaani liiallisilla kilometreillä. Nykyään keskitynkin kympille ja puolimaratonille. Myös ne kymppiä lyhyemmät "pikamatkat" ovat täyttäneet kisakalenteriani.

Alimatkojen kipailut toimivat loistavana vauhtiharjoituksena, ja olen jopa oppinut pitämään näistä täysillä vedetyistä raastomatkoista. Veren maku suussa en osaa (enkä kyllä haluakaan) juosta, vaan tietty helppous ja rentous matkassa on säilytettävä. Silti paukusta voi lähteä kovaa matkaan, koska juostava matka on sen verran lyhyt. Pikajuoksija en edelleenkään ole, mutta harjoituksen myötä olen oppinut paremmin sietämään hengästymistä ja pahaa oloa.

Seuraava vitosen pikamatka on vuorossa 19.5., jolloin järjestetään Helsinki City Running Day. Maratonin ja puolikkaan lisäksi matkavaihtoehtona on viiden kilometrin katujuoksu, Helsinki City5. Todella kiva päästä fiilistelemään tämän ison tapahtuman tunnelmaa yhdessä muiden osallistujien kanssa. Virallista vitosen aikaakaan en ole aiemmin rekisteröinyt.


* Sain osallistumisen tapahtumaan yhteistyössä SULin kanssa.

Kommentit