Eka juoksulenkki takana. Puolivälin juomapisteellä oli tarjolla vain pullopantti. |
Takareiteni ovat oireilleet reilun vuoden ajan. Olen sen vuoksi ollut juoksematta joulukuusta lähtien. Korvaavina lajeina olen hiihtänyt, pyöräillyt kuntopyörällä ja tehnyt sauvakävelylenkkejä. Maaliskuussa yritin ensimmäisen kerran palata juoksun pariin, mutta oireet vain pahenivat. Nyt on edessä uusi yritys.
Vuosi sitten toukokuussa minun oli tarkoitus tehdä kevyen lenkin päätteeksi sadan metrin vetoja. En kuitenkaan pystynyt nostamaan vauhtia oikean takareiden jähmeyden ja kivun vuoksi. Jatkoin kesällä juoksemista, koska kipua ei tuntunut kuin kaikkein terävimmissä vedoissa. Elokuussa tilanne kuitenkin paheni ja kipu ilmoitteli itsestään myös kevyillä lenkeillä. Magneettikuvassa takareidessä näkyi pienen revähdyksen jälkitilaan sopiva löydös. Fysioterapeutti ei osannut minua auttaa. Kehotti vain jatkamaan juoksua, tekemään lihaskuntoa ja venyttelemään.
Stadionin tornissa Helsingissä. |
Syksyn myötä oikeaan jalkaan alkoi ilmaantua viiltäviä kipusykäyksiä. Niitä tuntui myös kävellessä. Joulukuussa päätin aloittaa juoksutauon. Talvi oli hyväluminen, joten pystyin korvaamaan juoksulenkit hiihtämällä. Uuden fysioterapeutin ohjeistuksella kuntoutin jalkaa pitkittyneen revähdyksen diagnoosilla. Hiihtolenkit alkoivat sujua oireetta, mutta kipusykäykset ja leposäryt sen sijaan pahenivat. Takareidessä alkoi tuntua poltetta istuessa. Aluksi oireilu oli satunnaista, mutta kun maaliskuussa lisäsin ohjelmaani lyhyitä juoksulenkkejä, pamahti polttava leposärky molempiin takareisiin. Pahimmillaan jalat olivat kuin tulessa.
Päädyin urheilulääkärin vastaanotolle, joka passitti minut uudelleen magneettiin. Kuvista ei löytynyt selitystä oireille. Kuvassa näkyivät myös selän alimmat nikamat, joten esimerkiksi iskias voitiin poissulkea. Lääkäri passitti minut järjestyksessään viidennelle fysioterapeutille. Hän havaitsi si-nivelessäni liikerajoitteen, joka mobilisoitiin. Liikerajoitteen vapautus helpotti selvästi tiettyjen lihaskuntoliikkeiden suorittamista, mutta polttavaa leposärkyä se ei poistanut.
Olen jo pitkään pystynyt liikkumaan ilman oireita. Takareidet eivät ole vaivanneet pyöräillessä, kävellessä tai punttisalilla rehkiessä. Poltetta on tuntunut lähinnä ainoastaan istuessa, ja se helpottaa heti kun nousee ylös tai vähän vaihtaa asentoa. Joskus pystyn istumaan tunninkin kivuitta, toisinaan en varttiakaan. Oirekuvailuni perusteella fysioterapeutti epäili, josko kipuni johtuisi puhtaasti mekaanisesta ärsytyksestä. Sain ohjeeksi laittaa jalkojeni alle korokkeen, jolloin reidet eivät ota tuoliin kiinni. Oireet ovatkin selvästi vähentyneet, kun istumista on muutenkin minimoinut.
Edelleen jää osittain epäselväksi, mistä oireeni ovat johtuneet. Juoksua häirinnyt kipu on kenties johtunut pitkittyneestä revähdyksestä tai si-nivelen liikerajoitteesta. Mutta onko hermosärkytyyppinen kipu johtunut jostain ihan muusta? Tein syksyllä muutoksia työskentelyasentooni hankkimalla puolikuun mallisen istuintyynyn. Olisiko se johtanut vähitellen mekaaniseen hermopinteeseen?
Joka tapauksessa olen nyt palannut juoksun pariin. Takana on kuusi lyhyttä juoksulenkkiä. Määrää nostan maltilla ja seuraan, miten oireiden kanssa käy. Toivottavasti hyvin.
Kommentit
Lähetä kommentti