Helsinki City Run järjestettiin tänä vuonna kaksipäiväisenä. Perjantai-iltana juostiin nopea vitonen ja lasten minimaraton. Lauantaina vuorossa oli maraton ja puolimaraton. Viiden kilometrin startti tapahtui iltakahdeksalta, mikä etukäteen itseäni hieman hirvitti. Siihen aikaan olen yleensä jo vaihtanut yöpuvun päälleni ja rauhoitun iltapalalle.
Takareisieni kuntoutuksen vuoksi harjoitteluni on ollut tavallista kevyempää, enkä ole alkuvuodesta juossut lainkaan kovavauhtisia treenejä. Lähdin siis kisaan ajatuksella nauttia matkasta ja juosta rento vk-vitonen. Siinä en täysin onnistunut. Juoksu tuntui jo alkuverryttelyssä hengästyttävältä, ja sykkeet nousivat normaalia korkeammiksi. Sama tunne jatkui kisan aikana, eikä rentoudesta ja nautinnosta ollut tietoakaan. Alkupätkä Mannerheimintiellä sentään tuntui hitusen juhlalliselta.
Eduskuntatalon jälkeen laskeuduimme Baanalle ja jatkoimme kohti Eläintarhanlahtea. Etenin massan mukana, mutta juoksusta tai reitistä ei juuri mielikuvia jäänyt. Kolmen kilometrin jälkeen Töölönlahdella vastaan tuli mäkiä. Olin tyytyväinen, etten tavoitellut ennätysvauhteja. Ne olisivat loppupuoliskolla varmasti hiipuneet.
Viimeisellä kilometrillä Helsinginkadulla pääsin vihdoin juoksun imuun ja fiilistelin kohti Olympiastadionia. Bongasin sekä juoksijoista että kannustajista tuttuja, joille vilkuttelin iloisesti. Voimia riitti hyvin vielä pieneen mäkeen ennen Stadionia. Maalissa en jäänyt sen pidempään tunnelmoimaan, vaan etenin ripeästi mitali- ja tuotejonoon. Uutuutena maalialueella oli kello, jota olisi saanut kilisyttää oman ennätyksen merkiksi. Harmi, etten sitä päässyt kokemaan.
Kyllähän juoksemisesta nauttii kaikkein eniten silloin, kun kunto on kohdillaan. Rento vk-vitonenkaan ei toteudu, jos normaali vk-vauhti tuntuu lähes maksimilta.
Jäin oman juoksuni jälkeen hotelliin yöksi, joten lauantaina pääsin kannustamaan maratoonareita ja puolikkaan juoksijoita. Iloitsen muiden kannustamisesta lähes yhtä paljon kuin omasta osallistumisestani. Päivän päätteeksi käteni olivat taputtamisesta hellinä.
Kommentit
Lähetä kommentti