Tämä viikko on mennyt puolikkaan rasituksista palautellessa. Sunnuntain ja maanantain pidin taukoa juoksemisesta. Tiistaina lähdin varovasti kokeilemaan, miltä hölköttely maistuu. Reidet tuntuivat edelleen kovin raskailta, joten päätin pitää seuraavan päivän vapaata.
Torstaina ajattelin, että juoksu sujuisi jo paremmin, mutta jalat tuntuivat olevan yhä todella jumissa. Lenkin jälkeen ne kipeytyivät jopa lisää: kyykkyyn oli vaikeuksia päästä.
Sunnuntaille olin suunnitellut pitkää lenkkiä, joten päätin sitä ennen lepuuttaa jalkojani pitämällä perjantain ja lauantain vapaata. Sunnuntaina olikin ihan hyvä lähteä juoksemaan hitusen vajaata kahden tunnin lenkkiä. Juoksu ei tuntunut pahalta, mutta ei niin helpoltakaan kuin pitkät lenkit ennen Espoota tuntuivat. Yleensä juoksen samoja, tuttuja reittejä, mutta mies tykkää etsiä uusia maisemia. Niinpä tänäänkin pääsin mieheni johdattamana juoksemaan minulle ennestään tuntemattomia teitä. Yksinäisellä hiekkatiellä oli aiemmin mennyt hevonen ja pellon reunalla meidän menoa seurasi kaksi peuraa. Lenkin jälkeen oli hyvä fiilis. Tästä on taas hyvä jatkaa harjoittelua.
Kommentit
Lähetä kommentti