Puhti poissa

Helsinki Half Marathon taisi imeä minusta kaikki mehut, sillä juoksupuhti tuntuu olevan totaalisesti kadoksissa. Juoksin tiistaina ensimmäisen kevyen lenkin puolikkaan jälkeen, eikä se kulkenut ollenkaan. Juoksu ei ole varmasti ikinä tuntunut niin raskaalta. Askel panoi kuin lyijy, ja hengittäminen oli raskasta. Ei kyllä jatkuisi juoksuharrastus pitkään, jos meno olisi aina yhtä kamalaa.

Piristystä viikkoon toi perjantaina alkanut aikuisten liikuntaryhmä, jossa ohjaaja lupaa monipuolisia ja vaihtelevia treenejä sykettä nostattavista liikesarjoista lihaskunto-osuuksiin. Tiedossa on lenkkeilyä, kuntopalloilua, koorninaatioita, harjoittelua oman kehon painoilla sekä mäkitreeniä. Liikkeitä voi jokainen tehdä oman kuntonsa ja jaksamisensa mukaan. Ensimmäisellä kerralla teimme alkuverkan jälkeen koordinaatiohyppyjä matalien aitojen ylitse sekä heittelimme kuntopalloa. Juuri sellaista treeniä, mitä itse juoksun oheen kaipaan, mutta mitä itse saan harvoin aikaiseksi tehdä.

Lauantaista hellepäivää lähdimme nauttimaan mökille. Juoksimme koko perhe puolen tunnin saunalenkin mökkitiellä, jossa suopursujen tuoksu levittäytyi läheisestä metsästä. Ei voinut kuin ihastella lasten kevyttä kirmaamista kaukana edellä. Oma juoksu kulki jo paremmin kuin tiistaina, mutta ei missään nimessä vielä kevyesti.  Lenkin jälkeen heitin vihdoin talviturkkini. Vesi tuntui raikkaan viileältä.

Ensi keskiviikkona vuorossa on Jannen Iltalenkki Elimäellä. Annemari Kiekaran vauhtiin en lähde, vaan nautiskelen polkujuoksusta rennon reippaalla askeleella. Tai ainakin toivon, että kroppa olisi sen verran palautunut, että nautiskelemaan pääsisi.