Anjalassa järjestettiin perjantain ja lauantain aikana 24 tunnin hiihto. Tapahtumaan osallistui sekä viestijoukkueita että yksinhiihtäjiä, jotka pyrkivät vuorokauden aikana keräämään mahdollisimman monta hiihdettyä kilometriä. Olin lupautunut mukaan paikallisen seuramme 12-henkiseen joukkueeseen. Avausosuus valikoitui minulle, koska pääsin hyvin paikalle perjantaina puoleltapäivin, jolloin startti tapahtui.
Lähtöviivalla oli hyvä tunnelma, ja oli mahtavaa olla mukana avaamassa joukkueemme taivalta. Kilpailussa kierrettiin 2,3 kilometrin maastoreittiä. Olin jotenkin etukäteen kuvitellut pääseväni hiihtämään tasaista baanaa, joten järkytys oli melkoinen, kun heti stadionilta lähdettäessä alkoi pitkä nousu. Eikä se siihen jäänyt, vaan ylämäkiä tuli reitin varrella vastaan vielä lisää. Vastasatanut lumi toi urakkaan vielä omat haasteensa, sillä latu oli muuttunut pöpperöiseksi ja siten nihkeäksi hiihtää. Puutteellinen vapaan tekniikkani ei tietenkään asiassa yhtään auttanut.
Oma osuuteni kesti puolitoista tuntia, ja kiersin siinä ajassa kahdeksan kierrosta. Vauhdistani kertoo hyvin se, että hiihdin alussa samaa tahtia puusuksilla perinteistä edenneen vanhemman miehen kanssa. Ylämäissä hän suihki vauhdilla ohi, ja alamäissä minä liu'uin hänet kiinni. Kierroksen paras hetki oli lasketella takaisin maalialueelle, jossa sai hetken luistella tasaisella urheilukentällä. Kunnes taas lähdettiin uudelle kierrokselle ylämäkeä tahkoamaan... Viimeisillä kierroksilla en enää meinannut millään jaksaa liu'uttaa suksea ylämäessä. Helpottuneena luovutin jo viestikapulan seuraavalle.
Pidin kovasti tapahtuman tunnelmasta. Mukana oli kaikentasoista ja -ikäistä hiihtäjää. Toiset kisailivat tiukasti kelloa vastaan; toiset vain nauttivat hiihdon hurmasta. Joukkueilla tuntui olevan hauskaa, vaikka jotkut viestinviejistä joutuivatkin hiihtämään sovittua enemmän, kun seuraavaa viestinviejää ei sovittuna vaihtovuorona näkynytkään. Meidän joukkueella vaihdot onneksi sujuivat mallikkaasti. Toisia joukkueita myös kannustettiin hyvässä hengessä.
Tällaiset tapahtumat ovat minusta kivoja. Tuollaisella kelillä olisin varmasti jättänyt kotihiihtolenkkini kesken, mutta nyt sitä vaan täytyi jatkaa matkaansa. Eikä se edes tuntunut pahalta. Tapahtuma antoi melkoista lisäbuustia. Harmitti vain, että oma tekniikka ja kunto olivat niin onnettomat, että ylämäissä joutui liikaa antamaan tasoitusta muille. Mutta hyvää harjoitustahan tuo oli. Lähtisin ehdottomasti uudelleen. Jossakin juoksuviestijoukkueessakin olisi kiva joskus olla mukana.
Kommentit
Lähetä kommentti