maanantai 16. toukokuuta 2022

Kärkipyörän perässä Helsinki City 5:lla


Sainpahan melko erikoisen juoksukokemuksen lauantaina Helsinki City 5:lla. En ollut tajunnut ilmoittautumisen yhteydessä merkitä tavoiteaikaani, joten päädyin starttaamaan toisessa lähtöryhmässä, jossa osallistujien aikatavoitteena viiden kilometrin matkalle oli yli puoli tuntia. Kun sitten lähtölaukauksesta kiihdytin loivaan alamäkeen, huomasin hetkessä, että muut jäivät kauas taakse. Oli todella absurdi fiilis painella ihan yksin kärjessä - kuin huippujuoksija konsanaan. Poliisimoottoripyörä avasi minulle tietä edeltä, ja vierelläni polki turvapyöräilijä. Alkumatkasta ohittelin ensimmäisen lähtöryhmän viimeisiä menijöitä, mutta sen jälkeen tiet olivat tyhjät. Täysin soolojuoksuna painelin koko matkan. Kaksi miestä minut sentään matkalla ohitti, mutta heistäkään en seuraa saanut. Kiitokset lähetän vierelläni polkeneelle turvapyöräilijälle, joka upeasti minua tsemppasi ja kannusti. Eihän sitä kuulemma ihan joka tyyppi saa turvapyöräilijää rinnalleen.

Maratoonarit matkalla

Olympiastadionilla sijainneeseen maaliin kurvasin loppuajassa 22:22, joka tarkoittaa 4.29-keskitahtia. En tiedä, olisiko ykkösryhmässä juokseminen mitenkään vaikuttanut aikaani - tuskin ainakaan merkittävästi - mutta juoksukokemuksena se olisi ollut täysin erilainen. Olin ilmoittautunut isoon tapahtumaan nimenomaan siksi, että pääsisin juoksemaan isossa porukassa samantasoisten juoksijoiden kanssa. Virhe oli tietysti täysin omani, kun en ollut tavoiteaikaani täyttänyt, mutta kenttä saisi kyllä olla pakollinen, jos sillä on näin suuri vaikutus järjestelyihin. Jatkossa osaan olla tarkempi ilmoittautumiskenttiä täyttäessäni. 

Hyvällä fiiliksellä maalissa. Mitali kaulassa ja ikimuistoinen kokemus taskussa.

Muutoin nautin kyllä ison tapahtuman tunnelmasta, sponsorijäätelöstä, aurinkoisesta Helsingistä ja kirsikkapuiden kukinnasta. Löysinpä itselleni exposta myös uuden juoksutakin. Eihän sitä ihan joka juoksussa pääse kärkipyörän perässä pinkomaan!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall