Elimäen Pestoomarkkinoiden yhteydessä järjestetään vuosittain Pentin hölkkä. Reilun neljän kilometrin mittaisen reitin voi kiertää kävellen tai juosten, ja kaikki maaliin tulleet osallistuvat tuotepalkintojen arvontaan. Syksyn lähes helteinen sää helli tänä vuonna osallistujia. Ajan itselleen kirjautti 30 juoksijaa.
Liputan vahvasti lähialueiden pienten kylähölkkien puolesta. Tapahtumaan voi yleensä ilmoittautua vasta paikan päällä, jolloin päätöksen osallistumisesta voi tehdä päivän fiiliksen mukaan. Osallistumismaksutkin ovat selvästi isoja tapahtumia edullisemmat (Pentin hölkässä kymmenen euroa). Itse pidän myös siitä, että hölkkä järjestetään arki-iltana. Lähellä sijaitsevaan tapahtumaan hurauttaa autolla nopeasti illallakin, jolloin viikonloppu jää vapaaksi.
En kevennellyt harjoitteluani Pentin hölkkää varten, vaan kilpailu toimi viikon kovana harjoituksena. Lappu rinnassa vauhdit irtoavat yleensä helpommin kuin yksin radalla vetoja kellottaessa. Vauhtini oli tänä vuonna hyvinkin monotoninen. Ensimmäinen kilometri asvaltilla kulki aikaan 4.14. Seuraavat kolme veivät kaikki kymmenisen sekuntia enemmän. Juoksu tuntui helpolta, mutta en silti saanut lopussa puristettua kirivaihdetta. Ehkä ponnettomuuteen vaikutti osaltaan se, että juoksin koko matkan yksin. Ei tarvinnut lopussakaan taistella omasta sijoituksesta.
Loppuaikani 18:22 jää selvästi vuonna 2022 juoksemastani reittiennätyksestä. Silti pidän aikaa oikein mallikkaana. Juostessa minut valtasi valtava kiitollisuuden tunne. Iloitsin siitä, että pystyn pitämään yllä reipasta, hengästyttävää vauhtia, eikä se tunnu ylivoimaiselta. Ja jalatkin kestävät juoksun rasituksen. Näin hyvässä kunnossa haluan ehdottomasti olla.
Sijoituin N45-sarjassa sijalle 1/7, ja sain palkinnoksi punavartisen pokaalin. Arvonnasta voitin lepakkoaiheisen fleecepeiton.
Kommentit
Lähetä kommentti