Mitä luin lokakuussa 2026

Riikka Pulkkinen: Pienet joutsenet (Otava, 2026)

Vuonna 1989 kirjan päähenkilö, nuori tyttö, muuttaa perheensä kanssa Ouluun. Hän aloittaa balettitunnit ja harjoittelee tiukan venäläisen opettajan johdolla kohtauksia vaativasta Joutsenlampi-baletista. Samaan aikaan Neuvostoliitto hajoaa ja Suomi ajautuu lamaan. Tapahtumat heijastuvat niin balettitunneille kuin tytön Barbie-leikkeihin.

Kahdenkymmenen vuoden päästä tyttö vierailee terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa hänen molemmat isoäitinsä ovat hoidettavina. Heillä on oma nuoruudentarinansa kerrottavanaan, Joutsenlammen tarinaan verhoiltuna.

Olen ollut riikkapulkkisfani hänen ensiteoksestaan lähtien, eikä Pienet joutsenet tee poikkeusta. Pidän Pulkkisen taidokkaasta kielestä ja tavasta kirjoittaa sinä-muodossa. Monitasoinen kertomus saa minulta täydet viisi tähteä.

Anna Jansson: Från andra sidan graven (Norstedts, 2026)

Vanhan luostarin raunioista löytyy pienen tytön ruumis. Rikoskomisario Kristoffer Bark tiimeineen ryhtyy selvittämään rikosta. Kun pian löytyy lisää ruumiita, alkaa pienen Fjugestan kylän salaisuudet paljastua. Samaan aikaan Barkin naisystävä Mia joutuu järjestämään väkivaltaisen ex-miehensä hautajaisia. Miasta alkaa tuntua, että mies yrittää ohjailla hänen elämäänsä vielä haudankin takaa.

Från andra sidan graven on tyypillinen Anna Jansson -dekkari. Alku oli melko tahmea, mutta loppua kohti jännitys tiivistyi ja lukuinto lisääntyi. Annan tähtiä kolme miinus.

Tommi Kinnunen: Pitkä aukea (WSOY, 2026)

Johannes Löytövaara alkaa viimeisinä elinhetkinään kerrata elämäänsä. Muistoissa palataan lapsuuteen, jota varjosti isän alkoholismi, ja nuoruuteen jolloin Johannes tapasi vaimonsa Kaarinan. Perheeseen syntyi neljä lasta, ja arkea elettiin samassa taloudessa ankaran Lahja-äidin kanssa. Työkseen Johannes pyöritti perheen valokuvaamoa. Viimeisinä vuosina muistisairaus tuo oman sävynsä muistoihin. Vaikka elämässä on ollut omat haasteensa, välittyy Johanneksen kertomuksesta rakkaus.

Olen lukenut kaikki tähän mennessä ilmestyneet Tommi Kinnusen romaanit ja pitänyt niistä jokaisesta. Etenkin Neljäntienristeys, Lopotti ja Pintti ovat jääneet vahvoina mieleen. Pitkä aukea on edeltäjiensä tavoin kaunis ja vahva niin kieleltään kuin tarinaltaan. Viiden tähden lukunautinto.



Lorna Cook: Kadotetun rakkauden vuodet (Bazar, 2026)

Toisen maailmansodan aikaan Kitty työskentelee isänsä baarissa pienessä englantilaisessa kylässä. Baaritiskillä hän kohtaa amerikkalaisen sotilaslentäjän, ja pari ihastuu päätä pahkaa toisiinsa. Nykyajassa Kittyn tyttärentytär Amy pyörittää omaa teehuonetta. Eräänä päivänä asiakkaaksi saapuu amerikkalainen mies, joka on isoisänsä kanssa saapunut toisen maailmansodan muistotilaisuuteen. Nuorten tutustumisen myötä menneisyyden kipeät muistot nousevat taas pintaan.

Kadotetun rakkauden vuodet oli harmillisen yksioikoinen ja pinnallinen kertomus, jossa henkilöhahmot jäivät melko etäisiksi. Kirjan loppupuolella odotin ainoastaan sitä, milloin ennalta-arvattava lopputulos paljastuu päähenkilöille. 

Kommentit