Miksi juoksen?

Liikunnan lukuisat terveyshyödyt tunnetaan. Se on ennaltaehkäisevä lääke moniin sairauksiin. Eikä pelkästään niihin fyysisiin. Liikunnalla on tutkitusti suotuisia vaikutuksia myös mielen hyvinvointiin. Lisäksi se parantaa stressinsietokykyä, muistia, luovuutta ja oppimiskykyä. Melkoinen määrä positiivisia vaikutuksia. Ei ihme, että moni jopa vähän pakotettunakin aloittaa liikuntaharrastuksen. Itsekin huomaan arjessa liikunnan tuoman energisyyden ja iloitsen siitä, että rakas harrastukseni on samalla tehokas lääke moniin sairauksiin. Terveydelliset syyt eivät kuitenkaan ole se päällimmäinen syy juoksuharrastukseeni.

Lihaksikas ja timmi vartalo voi monelle olla suurin syy liikunnan aloittamiseen. Liikunta on hyvä tuki myös painon pudottamiseen. Joskus nuoruudessani ajattelin, että pitäisi liikkua enemmän, jotta vartaloni näyttäisi kiinteämmältä, mutta nykyään se ei minua motivoi.


Mikä sitten saa minut liikkeelle ja erityisesti juoksulenkille? Mikä saa minut sitomaan kengännauhat pimeinä syysiltoina, kun sohvanpohja houkuttaisi enemmän?

Lasten ollessa pieniä lenkille oli helppo lähteä suoraan kotiovelta mihin kellonaikaan tahansa. Ei tarvinnut sitoutua tiettyyn liikuntaryhmän aikatauluun tai kuukausittaisiin salimaksuihin. Juostessa pää ja kroppa tuulettuivat, ja sain hetken arvokasta omaa aikaa. Vaikka alkuun lenkille lähtö ei aina innostanut väsymyksen tai kylmän sään vuoksi, olen iloinen, että joka kerta kuitenkin ulos päätin lähteä. En ole koskaan jälkikäteen katunut sitä, että lenkille lähdin.

Alkuun liikunnan aikaansaamat endorfiinit virtasivat vahvasti kroppaan lenkin jälkeen. Nykyään nautin juoksemisesta niin paljon, että mielihyvän tunne valtaa minut jo juoksulenkin aikana. En todellakaan vaihtaisi illan juoksulenkkiäni sohvalla makaamiseen. Niin paljon hyvää fiilistä ja energiaa siitä saan.


Tähän tilaan päästäkseni olen juossut lukuisia kilometrejä. Ei se juoksu alkuun minullakaan niin helppoa ollut. Juoksukunnon noustua kevyet lenkit kulkevat kevyesti ja rankemmistakin treeneistä on oppinut nauttimaan. Kun liikumisesta todella nauttii, ei kengännauhojen sitominen syksyn pimeinä ja kylminä iltoinakaan tunnu ylivoimaiselta.

Miksi siis juoksen? Juoksen, koska nautin siitä. Juoksen juoksemisen tuomasta ilosta. En siksi, että olisin terveempi tai hyväkroppaisempi. En siksi, että voisin työpaikan kahvipöydässä kehua juosseeni maratonin. Juoksen koska saan siitä hyvää fiilistä ja energiaa.

Kommentit

  1. Voin samaistua fiiliksiin! Juoksemisen ilo <3

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva postaus! Olen kans pitkillä lenkeillä ollessani miettinyt että tekisin blogipostauksen samasta aiheesta :) saapa nähdä milloin saan aikaiseksi. Mutta aikalailla samoista syistä minäkin juoksen kuin sinäkin. Terveyshyödyt ja kropan pysyminen kunnossa ovat vaan mukavia lisähyötyjä varsinaisten syiden rinnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi kommentistasi! Olisipa kiva lukea sunkin postaus samasta aiheesta. Jään odottelemaan... :)

      Poista

Lähetä kommentti