(Kympin) kilpailu on hyvä harjoitus

Osallistuin lauantaina Kymijoki-Talvikympille. Keli oli vuodenaikaan nähden loistava: yhden asteen pakkanen ja sulat tiet. Paikalla oli silti harmittavan vähän osallistujia, vain 39.

Olin päättänyt toteuttaa kilpailun kiihtyvävauhtisena harjoituksena. Reippaat lenkit, joissa vauhtia kiristetään loppua kohti, eivät ole suosikkejani. Siksi ajattelin, että tällainen juoksu on helpointa toteuttaa kilpailun yhteydessä. Kunhan malttaa alussa lähteä maltillisesti liikkeelle, eikä rynni muiden mukana liian kovaa vauhtia.


En ollut muuten asettanut itselleni mitään aikatavoitetta, mutta paluumatka oli tarkoitus tulla selvästi kovempaa kuin alkupuolisko. Lähdin siis matkaan sellaisella vauhdilla, josta uskoin pystyväni helposti vielä kiristämään. Oli oikeastaan aika kiva lähteä normaalia rauhallisemmalla tahdilla liikkeelle. Keskivauhdiksi muodostui 4.54 min./km. Alun matalien sykkeiden jälkeen meno alkoi hengästyttämään, ja kääntöpaikalla jalat tuntuivat voimattomilta. Ei tästä vauhtia enää kiristettäisi.

Pakko oli kuitenkin yrittää askelta tihentää, ja sainkin vauhdin nostettua 4.40:een. Aloin saavuttaa edellä meneviä juoksijoita. Tämähän olikin oiva kisataktiikka! Sain painella suhteellisen hyvävoimaisena muiden ohitse. Lopussa oli virtaa nostaa vauhtia 4:30:een, eikä juoksu siltikään tuntunut viimeisillä kilometreillä pahalta.

Loppuaikani 10 kilometrin kilpailussa oli 47:48, jolloin keskitahdiksi muodostui 4:45 min./km. Juoksin paluumatkan 67 sekuntia kovempaa kuin alkupätkän. Kilpailu oli siis oikein hyvä harjoitus!

Kommentit