Helteiden helliessä

Jos minun pitäisi nimetä lempivuodenaikani, vastaisin syksy. Jos minun pitäisi valita suosikkilämpötilani, vastaisin alle 20 astetta. Vuorokaudenajoista suosikkini on aamupäivä. Todellisuudessa pidän kaikista vuodenajoista, eikä päiväni mene räntäsateesta pilalle. Kun Suomessa asuu, on minusta turha valittaa säästä. Siihen kun ei itse pysty vaikuttamaan. Parempi ajatella positiivisesti ja sopeutua kulloiseenkin olosuhteeseen. 

Ihanteellisin lämpötila juoksulenkille on itselläni 15 asteen kieppeillä. T-paidassa tarkenee hyvin, mutta lähdön hetkellä tuntuu vielä vilpoiselta. Helteellä, lämpömittarin lähennellessä jopa 30 astetta, hiki virtaa jo ovesta ulos astuttaessa. Silloin on vain sovitettava vauhti olosuhteisiin ja hyväksyttävä normaalia korkeammat sykkeet. Juoda pitää muistaa, samoin laittaa aurinkorasvaa. Pikkuhiljaa helteeseenkin ainakin jotenkin sopeutuu. Siinä se lenkki tulee tehtyä auringon kuumasti porottaessakin.

Helteitä harmittelen ainoastaan kilpailutilanteessa. Siksi en etukäteen suunnittelekaan kesälle puolimaratoneja tai ennätysvauhtisia kymppejä. Kilpailemista en silti kokonaan karta, sillä lappujuoksut toimivat hyvinä kovavauhtisina harjoituksina. Lähialueen perinteiset kylähölkät maalaismaisemissa ovat oivia tapahtumia myös lämpimässä säässä. Heinäkuussa aion osallistua ainakin Kesäillan Kymppiin ja Iitti-hölkkään.

Garminin urheilukelloni ilmoittaa, kuinka hyvin olen sopeutunut lämpöön. Tällä viikolla käyrä on ottanut selvän harppauksen ylöspäin, ja lukema on nyt 45%. En tiedä, mihin arvo perustuu ja kuinka korkealle prosentit voivat nousta, mutta minusta lukema kuulostaa hyvältä. Ja ihan mukavasti ovat viimeisimmät lenkit kulkeneetkin. Edes reipasvauhtinen kahdeksan kilometrinen ei tuntunut pahalta, vaan sain nauttia rennosta kulusta. 

Sääolosuhteiden sijaan mieltäni on vaivannut oikea takareisi, joka kipuilee juostessa. Kevytvauhtisilla lenkeillä oireita ei juurikaan ilmene, mutta kovavauhtisissa vedoissa kyllä. Kävin tänään naprapaatin juttusilla ja sain matkaani reisiä vahvistavia jumppaliikkeitä. Juoksemista saan jatkaa kivun sallimissa rajoissa. Onneksi nykyään terveydenhuollossa suhtaudutaan entistä positiivisemmin liikkumiseen. Juoksua ei olla heti kieltämässä, vaan liike nähdään ennemminkin lääkkeenä. Toivotaan, että vaiva pian helpottaa.

Kommentit