Kesäillan Kymppi 2016

Punanaamainen (ja -paitainen) juoksija palkintoplakaatinsa kanssa.

Olin eilen viidettä kertaa mukana Kesäillan Kympillä. Artjärven maalaismaisemissa järjestettävästä hölkkätapahtumasta on siis muodostunut jo pienoinen perinne.

Järjestäjä ilmoittaa sivuilla matkan pituudeksi noin 10,5 km, mutta omaan mittariini matkaa on joka vuosi kertynyt noin 10,2 km. Aiempina vuosina (2012-2015) olen juossut kilpailun aikaan 54:04, 50:14, 50:33 ja 48:45. Neljässä vuodessa aika on parantunut siis yli viisi minuuttia. Tulosvertailu on luotettavaa, sillä reitti ja matka ovat joka vuosi olleet samat. Olosuhteet ovat tietysti vaihdelleet viileästä ja sateisesta hellelukemiin.

Tänä vuonna saimme juosta lähes helteisessä kelissä. Mittari näytti kotoa lähtiessä +24°C. Pilvenhattaraakaan ei taivaalla näkynyt. Sää ei silti minua ihmeemmin etukäteen huolettanut, eikä se kyllä juoksunkaan aikana hirmu pahalta tuntunut.

Kesäillan kymppi -puolimaratonin lähtö

Ensimmäinen kilometri on pelkkää alamäkeä, joten kellotin siinä heti kärkeen huiman 4.11-kilometriajan. Tämän jälkeen juoksimme hevoslaidunten välistä, jossa matkaan osui myös pieni ylämäki. Toinen kilometri selvästi ensimmäistä hitaampi 4.38, mutta minulle hyvin sopivaa kilpavauhtia. Miesten kärki oli tässä vaiheessa jo karannut näkyvistä, naistenkin jo selvästi minusta karussa.

Juoksu kulki viiteen kilometriin varsin mukavasti. Kolmen kilometrin kohdilla olleelta juomapisteeltä nappasin vesimukin käteeni. Juostessa hörpin pari kulausta suuta kostuttaakseni, loput kumosin päälleni. Viiden kilometrin väliaika 22.37.

Kesäillan kymppi - kympin lähtö

Toinen puolisko oli selvästi ensimmäistä raskaampi. Matka alkoi toki jo jaloissa painaa, mutta vastaan tuli myös ylämäkiä. Kilpailun hitaimmat kilometrit olivat tänäkin vuonna kuudes ja seitsemäs, jotka painuivat aikaan 4.58 ja 4.54. Pysyivät kuitenkin ensimmäistä kertaa alle vitosessa. Seitsemän kilometrin kohdilla mäen päälle kivuttuani tuli vastaan toinen juomapiste. Siinä otin muutaman kävelyaskeleen, jotta sain juotua mukillisen urheilujuomaa. Taisi tosin siitäkin viimeiset kulaukset valua osittain paidalle. Juomapisteen jälkeen sai lasketella melko jyrkkää alamäkeä ja se olikin mukava levähdyshetki ennen kahta viimeistä kilometriä. Loppu tuntui nimittäin jo todella raskaalta, etenkin kun viimeinen kilometri oli nousuvoittoista. Siinä laskin jo mielessäni lyhtypylväitä mitatakseni jäljellä olevaa matkaa ja saadakseni ajatukset pois juoksun tuskasta.

Maalissa yllätyin loppuajastani 47:36. Aika on 70 sekuntia nopeampi kuin viime vuonna. Tuolloin oli kuitenkin viileämpi ja sateisempi keli. Jonkinlainen kisavaihde siis löytyi, vaikka meno muuten on viime aikoina tahmealta tuntunut. Ylsin suorituksellani naisten sarjan kolmoseksi. Palkintojenjaon ja podiumillenousun harmikseni missasin. Palkinnot oli jaettu vaatteidenvaihtoni aikana. Onneksi lapset olivat reippaina käyneet puolestani pokkaamassa palkintolaatan ja Ruskovillan lahjakortin.