Juoksuvuoteni 2023

Kesäillan Kymppi palkitsi kaikki osallistujat maittavalla hot dogilla.

Juoksuvuoteni 2023 oli puolinainen. Alkuvuodesta treenit sujuivat hyvin ja osallistuin kahteen Vantaan maantiejuoksucupin osakilpailuun. Testijuoksuissa kulku oli vielä melko tahmeaa, mutta kunto nousi mukavasti kohti huhtikuun alun Berliinin puolimaratonia.

Berliinin puolikas täytti kaikki ennakko-odotukseni. Tapahtuma oli hyvin järjestetty, ja reitin varrella oli upea määrä kannustajia. Pääsin alusta lähtien juoksemaan omaa vauhtiani leveällä baanalla. Kanssajuoksijoita riitti rinnalle koko matkan ajan, joten yksin ei tarvinnut matkaa taittaa. Oma juoksuni oli erittäin onnistunut. Vauhti kiristyi loppua kohti, ja sain lähes koko matkan käyttää ohituskaistaa. Maaliviivan ylitin hienosti ajassa 1:39:58. Jälleen yksi 1.40:n alitus!

Onnistuneen Berliinin-juoksun jälkeen odotin innolla kevään ja kesän kisoja. Harjoittelu sujui hyvin, vaikkakin toukokuisella lenkillä ilmaantuivat oudot jalkavaivat. Tarkoitukseni oli kevyen lenkin perään tehdä sadan metrin kiihdytyksiä, mutta se ei onnistunut, koska oikean jalan takareisi tuntui olevan täysin jumissa. En pystynyt jäykkyyden vuoksi kiihdyttämään vauhtia.

Alkuun jalassa epäiltiin pientä revähdystä. Jatkoin lenkkeilyä, koska kipua ei tuntunut kuin kaikkein repivimmissä vedoissa. Oireet kuitenkin pahenivat pikkuhiljaa, enkä elokuussa pystynyt juoksemaan kevyttäkään lenkkiä kivutta. Kävin usean eri asiantuntijan vastaanotolla, mutta kukaan ei osannut varmasti sanoa, mistä oireilu johtuu. Pidin tutkimusten aikana neljän viikon tauon juoksemisesta. 

Berliinin puolimaratonin loppusuoralla alitettiin Brandenburgin portti.

Syksyn mittaan lenkkeilin kuntoa ylläpitääkseni, mutta vauhdikkaammat juoksut jäivät pääosin tekemättä. Kävin kolmeen kertaan hierojalla, mutta jalat eivät siitä yhtään vertyneet. Hieroja totesi, että jalkani ovat todella kireät pakarasta jalkapohjaan. Koska oireiluni tuntui vain pitkittyvän, kehotti tuttu fysioterapeutti pitämään taukoa juoksusta. Joulukuun ajan olen hiihtänyt, kävellyt ja polkenut kuntopyörää. Mitään muutosta tilanteeseen ei ole tässä ajassa tapahtunut. Pyöräily on jopa pahentanut pakaran kipuilua. Lisäksi jalkapohjani puutuvat polkemisen aikana. 

Tilanne tuntuu tällä hetkellä kovin kurjalta, koska minkäänlaista toivonpilkahdustakaan ei oireiden osalta ole ilmaantunut. Kipua tuntuu vaihtelevasti takareidessä ja pakarassa niin  suorituksen aikana kuin ajoittain levossakin. Kuinka pitkäksi juoksutauko vielä venyy? Pitääkö minun kohta lopettaa myös pyöräily ja hiihto, koska oireita esiintyy niissäkin? Juoksutauon aikana olen tajunnut, miten valtavan iso osa juoksuharrastus on elämässäni. Vaikka olen totta kai kiitollinen siitä, että pystyn ylipäätään liikkumaan ja elämä on muutenkin mallillaan, huomaan että yksi iso onnellisuuden palanen puuttuu. Kaipaan monipuolisia treenejä, kaipaan kisakalenterin suunnittelua, kaipaan juoksutapahtumia ja juoksututtujen kohtaamisia. Ne tuovat suuresti iloa elämääni.

Juoksin tänä vuonna 1400 kilometriä ja hiihdin 230. Osallistuin seitsemään juoksutapahtumaan, joista yksi oli puolimaraton ja loput lyhyempiä matkoja. Viimeisimmän kilpailuni juoksin elokuun alussa. 

Kommentit