Osallistuin Pajulahdessa tasotestiin, jonka avulla selvitettiin kynnyssykkeeni ja -vauhtini. Edellisestä testauksesta oli vierähtänyt jo seitsemän vuotta, joten oli mielenkiintoista nähdä, onko sykerajoissa tapahtunut muutoksia. Etenkin nyt, kun olen taas aloittelemassa juoksuharjoittelua pitkän tauon jälkeen.
Testi suoritettiin sisäjuoksuradalla kilometrin pituisina vetoina. Valojänistä seuraamalla oli helppoa pysyä oikeassa tahdissa. Jokaisen vedon jälkeen sormenpäästä otettiin pieni verinäyte laktaattipitoisuuksien mittausta varten. Ryhmässä oli lisäkseni kolme muuta samantasoista juoksijaa.
Ensimmäisen vedon juoksin leppoisalla 7.30 min./km -vauhdilla. Hyvin kevyiltä tuntuivat myös seuraavat kaksi vetoa. Viiden minuutin kilometrivauhdissa hengitys jo selvästi tiheni, ja 4.37-kierroksen jälkeen totesin, että rasitus on jo voimakasta. Viimeisellä vedolla seurasin kaksi kierrosta valojäniksen tahdissa, kunnes viimeisellä kierroksella sain kiristettyä tahtia niin, että loppuaikani oli 3.59. Ihan mukavasti irtosi vielä loppukiri.
Tuloksista paljastuu, että testijuoksun aikaiset tuntemukseni rasittavuudesta vastasivat hyvin mitattuja arvoja. Laktaattikäyrä lähtee jyrkkään nousuun toiseksi viimeisen vetoni aikana. Tulosten perusteella sykkeeni ovat tulleet selvästi alaspäin aiemmasta. Maksimisykkeekseni kirjautui 172. Alkaa ikä selvästi painaa. Matalan maksimisykkeen myötä muutkin kynnyssykkeet ovat luonnollisesti matalat. Aerobinen kynnykseni on 142 lyöntiä minuutissa eli sitä korkeammilla lukemilla painelen jo vauhtikestävyyden rajoilla. Tuloksista huomaa hyvin, että omia sykkeitä ei kannata verrata muihin. Joku toinen pystyy hyvin liikkumaan pk-tasolla vielä 160:n sykkeillä.
Peruskestävyyteni on hyvällä pohjalla. Sen sijaan anaerobinen kynnykseni on vauhdillisesti jäljessä aerobiseen ja maksimikynnykseen suhteutettuna. Tulos ei yllätä, koska liikuin joulukuusta heinäkuuhun pelkästään matalilla pk-sykkeillä. Selvästi hengästyttäviä treenejä en takareiden kipuilun vuoksi tehnyt lainkaan. Vauhti varmasti tästä taas kiristyy, kun pääsen treenaamaan säännöllisesti ja monipuolisesti.
Onpa inspiroivaa kuulla, kuinka olet palannut juoksuharjoitteluun ja saanut arvokkaita tietoja tasotestistäsi! On rohkaisevaa nähdä, kuinka kehosi reagoi harjoitteluun pitkän tauon jälkeen ja kuinka usko ja ilo liikkumisesta säilyy. Tämänkaltaiset pienet askeleet vahvistavat, että liike ja elämä kulkevat sulassa sovussa - jokainen askel vie meitä lähemmäs tasapainoa ja hyvinvointia. Jatka tätä ihanaa polkuasi! 🌸✨
VastaaPoista