Mitä luin toukokuussa 2026

Michaela von Kügelgen: Hem till Halsterö (Schildts & Söderströms, 2026)

Hem till Halsterö on toinen osa Villa Hilda -sarjasta, ja se on julkaistu suomeksi nimellä Kotiin saaristoon. Sanne on saanut kiinnostavan työpaikan Oslosta, mutta äidin sairastuminen tuo hänet takaisin lapsuudenkotiin Tukholman saaristoon. Arki ei ole helppoa, kun ajan pitäisi vaativan työn lisäksi riittää pienen pojalle yksinhuoltajuuteen ja äidin hoitamiseen. Suomessa Henrik puolestaan seilailee Tinder-suhteesta toiseen ja pohtii tulevaisuuttaan perheyrityksen johdossa. Yllättävä sukulaissuhde johdattaa lopulta hänetkin Halsterön pienelle saarelle. 

Hem till Halsterö on hyvänmielen feelgood-romaani, jonka loppuratkaisu oli melko lailla arvattavissa. Nautin tarinan lisäksi helposta ruotsin kielestä.

Ann-Christin Antell: Kätketty tähti (Gummerus, 2026)

Ann-Christin Antellin uusi historiallinen sarja sijoittuu 1900-luvun alkuun ja kertoo Naantalissa asuvien lahjakkaiden sisarusten elämästä. Kätketty tähti on sarjan toinen, itsenäinen osa. 

Tyra Adel saa siskonsa Kittyn kanssa kutsun viettää kesää isoäitinsä luokse Kuusistoon. Sukukartanossa asuu myös ullakkohuoneessa tutkimustyötään tekevä eno. Matemaattisesti lahjakas Tyra on aiemmin tuntenut itsensä ulkopuoliseksi taiteellisessa perheessään, mutta enossa hän löytää vihdoin sukulaissielunsa. Tyra ei haaveile miehestä tai perheestä, vaan tähtitieteen opinnoista Uppsalan yliopistossa. Miten haaveiden käy, kun naapurikartanon komea perijä hakeutuu yhä uudelleen Tyran juttusille?

Kirja kuvaa kiinnostavasti 1900-luvun alun ajankuvaa ja etenkin naisen asemaa. Pidin teoksesta, vaikka loppuratkaisu jättikin hieman ristiriitaiset tunteet. Kätketty tähti muistuttaa Malin Nordströmin Kalla mig syster -romaania, jonka luin alkukeväästä. Sitäkin voin suositella historiallisten romaanien ystäville.

Enni Mustonen: Pappilan piika (Otava, 2026) 

Enni Mustosen Kytösavun tarinoita -sarja vie lukijan 1800-luvun lopun pohjalaispitäjään, jossa nuori Hanna elää huutolaisena emännän tiukan otteen alla. Rippikoulun käytyään Hanna pääsee lempeän pappisperheen piiaksi. Töihin rivakasti tarttuva tyttö löytää hyvin paikkansa pappilasta.  

Kirjassa kuvataan pappilan elämää yhden vuoden ajan, ja kerronta on tuttua Mustosta. Aion lukea myös sarjan seuraavan osan.

Frida Gråsjös: Ett annat ord för mord (Pia & Co, 2026)

Kirja sijoittuu 1980-luvulle. Olivia on palannut pitkältä ulkomaanreissuilta takaisin kotiin ja asuu väliaikaisesti äitinsä Catherinen luona Åmålissa. Eräänä päivänä taloyhtiön hissistä löytyy nuori nainen kuolleena. Naapurissa asuva, ristikoita työkseen laativa, Karla-Marie pestaa Olivian apulaisekseen. Ensimmäisenä työpäivänä selviää, ettei työ olekaan tavanomaista sihteerin työtä, vaan Olivian tehtävänä on auttaa selvittämään nuoren naisen murhaaja. 

Ett annat ord för mord on niin sanottu pehmodekkari, jossa amatöörietsivät ratkovat rikoksia. Teoksessa ei revitellä raaoilla yksityiskohdilla tai pidetä lukijaa liiassa jännityksessä. Sen sijaan ihmissuhteet ja huumori ovat vahvassa roolissa. Kirja jätti minut aika kylmäksi. Tarina ei missään vaiheessa lähtenyt lentoon, ja kerronta oli yksioikoista. Luin kirjan loppuun vain siksi, etten viitsinyt puolivälin jälkeen enää luovuttaa. 

Kommentit