Iitti-hölkkä 2016

Kisakynnet

Olen kyllä valtavan innostunut tästä juoksuharrastuksestani. Eilen fiilistelin koko päivän Iitti-hölkän tunnelmissa. Aloitimme lasten kanssa kisavalmistelut jo hyvissä ajoin päivällä. Lakkasimme kynnet seuran väreillä ja väkersimme kisakampaukset. Reitin varrelle askartelimme kannustuskylttejä. Kävin myös tekemässä tuttuun tapaan pienen tunnustelulenkin. Juoksu tuntui käsittämättömän kevyeltä ja reipas vauhtikin irtosi helposti. Hyvillä mielin lähdin kisakeskukseen hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua.

Iitti-hölkkä - lasten lähtö

Lämpömittari näytti lähtiessä +25°C, mutta aurinko meni sopivasti pilveen ennen lähtöä. Lasten sarjojen jälkeen kävin vielä vähän verkkailemassa ja fiilis oli edelleen luottavainen. Lähtöviivalla törmäsin tuttuun kilpakumppaniini ja hänen kanssaan vaihdettiin kuulumisia. Monien muidenkin tuttujen kanssa tuli tapahtuman aikana rupateltua.

Lähtö tapahtui raviradan puolivälistä. Tuntui että porukka ampaisi hirmuista vauhtia matkaan. Olin jo puolen raviratakierroksen jälkeen kaukana kärjestä. Etenin alusta alkaen hyvältä tuntuvaa reipasta vauhtia. Raviradan jälkeiset pari kilometriä sai painella asfaltilla ja osittain alamäkeen, joten juoksun alkuosa oli selkeästi kilpailun nopein. Ensimmäiset kilometrit menivät aikaan 4.20, 4.30 ja 4.33.

Iitti-hölkkä -aikuisten lähtö

Kolmen kilometrin jälkeen alkoi loppuosan kestävä hiekkatieosuus. Vauhti hieman hidastui, mutta pysyi kuitenkin ihan mukavalla tasolla: 4.42, 4.42 ja 4.45. Juoksin tasaisen välimatkan päässä tutusta miehestä, mutta en ihan päässyt peesiin. Juomapisteitä oli lämpimän sään vuoksi poikkeuksellisesti kaksi. Ensimmäisellä nappasin vauhdista vesimukin, josta otin vain pienen hörpyn. Luulin toisen juoma-aseman olevan normaalilla paikallaan viidessä kilometrissä, mutta se tulikin vastaan vasta seitsemän kilometrin kohdilla. Siitä nappasin mukaani urheilujuomaa.

Seitsemäs ja kahdeksas kilometri tuntuvat olevan minulle raskaimpia kisassa kuin kisassa. Tänä vuonna Iitti-hölkässä tuokin väli kulki yllättävän kivuttomasti. Pahaa notkahdusta tai väsymyksen tunnetta ei tullut. Ajat 4.48, 4.44 ja 4.45. Kuvittelin jo saavuttavani edelläni juoksevan miehen, mutta häneltä löytyi vielä melkoisen vahva kirivaihde. Kilometri ennen maalia saavuttiin taas raviradalle. Kuulin samalla hetkellä, kun naisten sarjan voittaja kuulutettiin maaliin. Ravirataa kiertäessäni kuuntelin maaliintulleiden nimiä ja aikoja, mutta en laskeskellut omaa loppuaikaani. Tiesin että tulossa olisi selkeä parannus aiempiin vuosiin, mutta loppuaika 46.14 oli melkoinen yllätys. Uusi virallinen kympin ennätykseni!

Juomapisteellä

Olen aina pitänyt reittiä raskaana, enkä ole aiempina vuosina pystynyt Iitti-hölkässä juoksemaan kovinta aikaani. Viime vuoden aikahan oli 49.10 ja sitä edellinen 48.54. Huima tulosparannus siis. Kyse on sittenkin ollut kunnosta eikä reitistä. :) Tai ehkäpä tällä kunnolla tasaisella asfalttireitillä paineltaisiin vieläkin kovempaa.

Olen edelleen ällistynyt loppuajastani. Ja vielä enemmän innostunut tästä juoksuharrastuksestani.