torstai 9. joulukuuta 2021

Mikä saa minut liikkeelle?

Juoksuharrastukseni heikkous on lihaskuntoharjoittelu. En ole koskaan viihtynyt salilla, ja kotikuntopiirikin on hirvittävän tylsää puuhaa. En ole löytänyt kuntosalilta samaa liikunnan iloa mitä monesta muusta liikunnasta saan. Lihaskuntotreeniin minua motivoi vain yksi asia: "pakko". Tiedän, että hyvä lihaskunto auttaa parempiin juoksutuloksiin ja ikääntyvän kropan hyvinvointiin. Siksi sitä on "pakko" tehdä.

Tänä syksynä ilmoittauduin mukaan kunnan järjestämään kuntosaliryhmään. Kun tunti on merkitty kalenteriin ja siitä etukäteen maksettu, tulee salille lähdettyä. Siltikin joka maanantai totean, että joko se on maanantai ja taasko sitä on salille raahauduttava. Ja silti joka kerta salilla totean, että menipä tunti nopsaan. Olipa mukava treeni.

Keskiviikon aikuisten pallokoulu taas on liikuntaviikkoni kohokohta. Sitä en mielelläni jätä välistä. Nautin todella paljon puolentoista tunnin lentopallohöntsäilystä. Liikunnan ilo onkin varmasti kaikkein paras motivaattori. Lentopallon suhteen minulla ei ole erityisiä tavoitteita, mutta mielelläni harjoittelisin nostoja, passeja ja iskuja useamminkin kuin kerran viikossa. Sosiaalinen pelailu on myös mukavaa vastapainoa monesti yksinäiselle juoksuharjoittelulle ja kotona tehtävälle etätyölle. 

Juokseminen on minulle nykyään rutiinia, ja nautin lenkkeilystä todella paljon. Mikä sen mukavampaa kuin kevyt askel raikkaassa ulkoilmassa. Harjoitteluun minua motivoivat paremmat tulokset ja hölkkäkisojen kiertäminen. Kun kalenteriin on merkitty viikon treenit, tulee ne tehtyä säännöllisesti ja monipuolisesti. Tiedän, että ilman valmentajan laatimaa ohjelmaa juoksisin kaikki lenkit pitkälti samaa reittiä ja vauhtia. Monipuolinen harjoittelu on parantanut kuntoani, ja askel on muuttunut aiempaa kevyemmäksi. Helppouden myötä juoksun nautinnollisuuskin on lisääntynyt. 

Koska juoksuharrastus on minulle rutiini, lähdin ulos myös tällä viikolla, kun mittari näytti 20 pakkasastetta. Uusi merinovillakerrasto lämmitti trikoiden alla, eikä tuulikaan onneksi ollut pureva. Nautin juoksusta ja lumen narskeesta sekä liikunnan tuomasta energiasta ja hyvästä olosta.

Liikuntaharrastuksessa vaikeinta on usein lähteminen: sohvalta ylös kampeaminen ja vaatteiden vaihto. Onneksi ovesta ulos astuttaessa jo helpottaa. Harvemmin olen lenkille lähtemistä jälkikäteen katunut. 

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Jannan askeleet -juoksublogi
Maira Gall