Uusi puolimaratonin ennätys Salossa

Osallistuin sunnuntaina SAUL:in SM-puolimaratonille Salossa. Edellisestä puolikkaastani oli kulunut aikaa kaksi vuotta, joten jännitin kovin etukäteen, miten mahdan niin pitkän matkan juosta. Kilometreinä puolimaraton ei ollut haaste, olenhan viikoittain juossut pitkiksinä yli 20 kilometrin lenkkejä. Epävarmaa oli se, miten kroppani ja mieleni jaksavat ylläpitää kisavauhtia.

Lämpömittari näytti kahdeksaa astetta, mutta tuuli puhalteli kylmästi pilviseltä taivaalta. Lähdin matkaan hihattomassa topissa ja sortseissa, vaikka lähtöä odotellessa tuntui kovin vilakalta. Huoltojoukot olivat joutuneet hakemaan lisävaatetta, mutta juostessa kylmyys ei haitannut. En olisi kaivannut yhtään enempää vaatetta.

Juoksijoita molemmin puolin Salonjokea. 50-sarjan miehet ovat juuri ohittaneet minut kierroksella.

Kilpailukeskuksena toimi Salon tori, josta tapahtui myös puolimaratonin lähtö. Kilpailussa kierrettiin kolmen kilometrin mittaista kierrosta yhteensä seitsemän kertaa. Käytännössä juoksimme molemmin puolin Salonjokea kulkevia kevyenliikenteenväyliä. Kierroksen ensimmäinen kilometri tuntui minusta jokaisella kerralla helpoimmalta. Ensimmäinen kilometri päättyi lyhyeen hiekkatienpätkään, jonka päätteeksi noustiin tiukka kurvi ylös sillalle. Sillan jälkeen puolestaan kaarrettiin alas takaisin joen toiselle puolelle. Paluumatkalla vastassa oli tuuli, joka hidasti matkantekoa jokaisella kierroksella. Toinen kilometri kulki silti yleensä ajallisesti samaa vauhtia kuin ensimmäinen. Selkeästi haastavin osuus itselleni oli kierroksen loppu, johon siihenkin sisältyi sillalle nousu ja lasku. Juoksin hitaimmin aina reitin viimeisellä kolmanneksella.

Pidin kovasti reitistä, vaikka se sisälsikin hiekkatietä, ylämäkeä, tiukkoja kurveja ja vastatuulta. Näin yleisöystävälliseen kilpailuun olisin toivonut enemmän kannustusta. Ihmisiä tuli kyllä säännöllisesti vastaan, mutta ilmeisesti he kannustivat vain omia tuttujaan. 

Kolmen kierroksen jälkeen ajattelin, että matka tulee olemaan todella pitkä. Onneksi pääsin ajatuksesta eroon, eikä juoksu oikeastaan missään vaiheessa lopulta tuntunut ylivoimaiselta. Kahdella viimeisellä kierroksella jaloissa alkoi selvästi painaa, mutta tihensin askelta, ja sain pidettyä tasaisen vauhtini yllä. Kierrosaikani olivat koko kilpailun lähes sekunnilleen samoja.

Kohti uutta kierrosta pienen alamäen buustaamana.

Viimeisellä kierroksella pistin puuskuttaen menemään. Lisäbuustia sain omaan sarjaani kuuluvan kilpailijan selän lähestymisestä. Sekä eteen että taakse kiinnitetyissä numerolapuissa oli punaisella merkitty sarja, jolloin omia kilpakumppaneita oli helppo seurata. Oma sijoitukseni ei tosin koko kilpailun aikana muuttunut kuin tuolla viimeisellä kierroksella.

Maaliviivalla tuuletin uutta ennätysaikaani 1:37:58! Lähes kahdeksan vuoden takainen ennätykseni parani neljä sekuntia. Keskitahdiksi muodostui 4.38 min./km. Tuntuu aivan huikealta, että pystyin näin koviin vauhteihin. Kuntoni oli selvästi kohdillaan.