Juoksu-urani huipulla

Juoksuharrastusta aloitellessani ajattelin, että olen juoksu-urani huipulla, jos joskus alitan kympillä 45 minuuttia. Vauhdin Kevätjuoksussa tuo maaginen raja vihdoin alittui. Joten tässä sitä nyt ollaan - juoksu-urani huipulla.

Tärkeintä tässä hetkessä on kuitenkin se, että juoksemisesta on tullut säännöllistä ja että tekemisestä todella nauttii. Ennätyksiä voi tavoitella siinä ohessa. Tällä hetkellä olen valmis tekemään töitä vieläkin kovempien aikojen saavuttamiseksi. Ehkä tuosta  kympin ajasta joitakin sekunteja vielä pystyy pois napsimaan. Kenties ikäkään ei vielä ole sille esteenä.

Maija oli blogissaan asiaa juuri pohtinut. Hän oli Hesarin juoksublogista bongannut kirjoituksen, jossa viitattiin tukimukseen iän vaikutuksesta juoksukunnon kehittymiseen. Tutkimuksen mukaan omaa ennätystään voi parantaa, ja itsensä ylittää, vielä keski-ikäisenäkin. Vaikka huippujuoksijoiden ajat alkavat heikentyä usein viimeistään 35-vuotiaana, voivat harrastelijat parantaa tuloksiaan vielä 50-vuotiainakin. Elimistö kun ei ole rasittunut nuoruusvuosien kovasta treenistä. Vanhemmalla iällä treenatessa on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä palautumisesta. Uusia tavoitteita tulee kurkotella maltilla, ja viipyillä välillä harjoituksissa myös epämukavuusalueellaan.

Toivon, että pystyn juoksemaan vielä pitkään. Että kroppa sen iskutuksen kestää. Sitten kun ennätysten tavoittelu ei tunnu enää mielekkäältä, otan juoksun rinnalle varmasti enemmän muita lajeja. Etenkin hiihtoa ja suunnistusta.

Kevään ensimmäiset leskenlehdet ilahduttavat jo juoksureittini varrella. Niistä piristyneenä kohti uusia juoksuhaasteita.